Säätiövalvonta vuonna 2021

Vuonna 2021 Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) säätiövalvonnan painopiste vuosiselvitysten tarkastuksessa oli tilintarkastajien tilintarkastuskertomuksessa tekemät huomiot.

Lähetimme uutiskirjeemme tilanneille säätiöille sähköpostilla ohjeet vuosiselvityksen toimittamiseksi. Vuosiselvityksistä usea toimitettiinkin sähköisesti suojatulla sähköpostilla. Kuitenkin yli 800 säätiötä toimitti vuosiselvityksen edelleen postin välityksellä.

Suurin osa säätiöistä toimitti vuosiselvityksen säätiölaissa määrätyn kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Elokuussa lähetimme kehotuskirjeen noin 500 säätiölle, jotka eivät olleet toimittaneet vuosiselvitystä määräajassa.

Vuoden alussa tarkensimme verkkosivujen ohjeistusta asiakaspalautteiden perustella, ja korjauskehotusten määrää saatiin laskettua edellisestä vuodesta. Edelleen suurin osa korjauskehotuksista lähti puuttuvien tase-erittelyjen tai puuttuvan tilintarkastuskertomuksen takia. Myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoituksissa oli puutteita.

Puuttuvan tai puutteellisen vuosiselvityksen vuoksi asetimme vuonna 2021 yhteensä 50 uhkasakkoa. Asetettujen uhkasakkojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna, mikä on erinomainen kehitys.

Vuosiselvitysten rekisteröinnin yhteydessä PRH vertasi myös hallituksen kokoonpanoa säätiörekisterissä oleviin tietoihin. Lähetimme yli 120 säätiölle kehotuskirjeen saattaa säätiörekisterin tiedot ajan tasalle. Näistä säätiöistä lähes kaikki ovatkin päivittäneet säätiörekisterissä olevat hallitusta koskevat tietonsa.

Säätiöiden valvontamaksut lähetettiin syksyllä 2021 ensimmäisen kerran verkkolaskuna, jos säätiöllä on verkkolaskutusosoite. Jos säätiöllä ei ole verkkolaskutusosoitetta, valvontamaksu lähetetään säätiölle kirjeenä postin kautta.

Tavoitteenamme on siirtyä vaiheittain säätiöiden tilinpäätöstietojen vastaanottamiseen digitaalisessa iXBRL-muodossa. Olemme tehneet kehitystyötä yhteistyössä Säätiöt ja rahastot ry:n kanssa. PRH:n järjestelmäkehitystilanteesta johtuen kehitystyö on edennyt suunniteltua hitaammin. Vuonna 2021 käynnistynyt työ- ja elinkeinoministeriön alainen yrityksen digitaloushanke edistää kokonaisuutena taloushallinnon digitalisointia. PRH:n tarkoituksena on viedä hankkeeseen liittyvää tilinpäätösrekisterin digitalisointia eteenpäin yrityksille sekä säätiöille.

Näillä sivuilla kerrotaan seuraavista asioista:

Valvontapäätökset 2021

Oikeudenkäynnit 2021

Valvontapäätökset 2021

Vuonna 2021 saatiin päätökseen 20 valvonta-asiaa.

Aikaisempiin vuosiin verrattuna uusina asioina valvontapäätöksissä kiinnitettiin huomiota säätiölain 1 luvun 4 ja 5 §:ssä säädettyyn velvollisuuteen siitä, että säätiön varainhoidon tulee olla suunnitelmallista. Varainhoidolla tarkoitetaan sekä säätiölle luovutettujen että säätiölle kertyneiden varojen hoitamista varsinaisen toiminnan tarpeita varten, mutta myös näiden varojen sijoittamista varsinaisen toiminnan rahoittamiseksi sekä varojen käyttämistä toimintamuotojen mukaiseen toimintaan. Säätiölain 1 luvun 4 §:stä seuraavan johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvoitteen mukaista on säätiön toiminnan organisoiminen siten, että säätiö voi tosiasiallisesti toteuttaa sille luovutetuilla varoilla sääntöihin kirjattua tarkoitusta.

Säätiön tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa varojaan, eikä esimerkiksi tyytyä rahavarojen pitämiseen pelkästään pankkitilillä. PRH suosittelee, että säätiö säännöllisesti laatii ja hyväksyy varainhoitosuunnitelman. Vähintään säätiön tulisi määritellä varainhoidon periaatteet. PRH kiinnitti myös huomiota säätiön varallisuuteen nähden liian vähäiseen toimintaan.

Oikeudenkäynnit 2021

Yleiset tuomioistuimet


Pohjola-Nordenin tukisäätiö sr

PRH teki 13.12.2021 päätöksen, jonka mukaan se käyttää toissijaista kanneoikeuttaan Pohjola-Nordenin tukisäätiö sr:n entisiä hallituksen jäseniä vastaan säätiölle aiheutuneen vahingon korvaamiseksi.

Tiedotusvälineiden kautta PRH:n tietoon tuli heinäkuussa 2021, että säätiön entisen asiamiehen epäillään vuosina 20152021 kavaltaneen säätiön varoja 275 650 euroa. PRH:n asiassa tekemä selvitys osoitti, että säätiön hallinnon järjestäminen ja asiamiehen valvonta oli laiminlyöty lähes kokonaan.

Säätiölain 8 luvun 1 §:n mukaan hallituksen jäsenen on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään säätiölain mukaisen huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tai muuten säätiölakia tai säätiön sääntöjä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut säätiölle. Kanne on 6 §:n mukaan nostettava viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin. Vuoden 2015 vahinkojen osalta kanneoikeus oli näin ollen vanhentunut.

Asiassa teetetyn oikeudellisen arvion perusteella PRH päätyi nostamaan kanteen kolmea säätiön entistä hallituksen jäsentä vastaan vuosina 20162021 syntyneiden vahinkojen korvaamiseksi säätiölle. Kanne jätettiin Helsingin käräjäoikeuteen 30.12.2021.

Hallinto-oikeudet

Pohjola-Nordenin tukisäätiö sr

PRH:n 13.12.2021 tekemästä päätöksestä käyttää toissijaista kanneoikeuttaan Pohjola-Nordenin tukisäätiö sr:n valvonta-asiassa on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen.


Hilkka Salokankaan säätiö sr

PRH teki 2019 päätöksen Hilkka Salokankaan säätiö sr:n valvonta-asiassa. Säätiö oli myöntänyt vuosina 2016–2017 stipendejä hallituksen jäsenten lapsille eli säätiön lähipiirille. Säätiön ja sen lähipiirin väliset taloudelliset toimet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä.

Lähipiiriin kuuluvan taloudellinen tukeminen voi poikkeuksellisesti olla sallittua, jos avustuksen saaja täyttää säätiön yleiset avustustenjakokriteerit ja avustus on myös muiden säätiön toiminnan kohderyhmään kuuluvien saatavilla vastaavin ehdoin.

Tapauksessa stipendit oli myönnetty lähipiiriin kuuluville ilman eri anomusta. Näin menetellessään säätiö laiminlöi omat kriteerinsä ja mahdollisuutensa arvioida stipendin saajien kelpoisuus. Lähipiirin osalta noudatettiin siten erilaista anomusten myöntömenettelyä. Tapauksessa oli kyse myös lähipiirtoimien raportoinnin laiminlyönnistä sekä hallituksen jäsenen jääviydestä päätöksenteossa.

Päätöksessä katsottiin säätiön jakaneen tukea lähipiiriin kuuluville henkilöille säätiölain 1 luvun 2 §:n vastaisesti tilikausina 2016–2017. PRH määräsi säätiön perimään lähipiirikiellon vastaisesti jaetut tuet takaisin. Säätiö valitti PRH:n päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa 15.4.2021. Hallinto-oikeus kumosi PRH:n päätöksen siltä osin kuin säätiö oli määrätty perimään antamansa tuet takaisin. Hallinto-oikeus hylkäsi säätiön valituksen siltä osin kuin PRH oli velvoittanut säätiön hallituksen päättämään toimista, joilla se jatkossa huolehtii säätiön tarkoituksen edistämisestä säätiölain ja säätiön sääntöjen puitteissa ja toimittamaan näitä toimia koskevat selvitykset PRH:lle.


Helsingin Ateljeetalosäätiö sr

Tapauksessa oli kyse säätiön toimialaa koskevan erityislainsäädännön vaatimusten tuntemisesta ja niiden noudattamisesta, hallituksen jäsenen oikeudesta osallistua hallitustyöskentelyyn ja saada siinä tarvittavat materiaalit käyttöönsä, hallituksen valvontavastuusta isännöitsijää kohtaan sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.

PRH katsoi, että säätiössä oli rikottu säätiölain 3 luvun 3 §:n 4 momentin säännöstä hallituksen jäsenelle varattavasta mahdollisuudesta osallistua päätöksentekoon. Säätiön hallitus ei ollut huolehtinut säätiön hallinnon järjestämisestä eikä varainhoidon valvonnasta säätiölain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Säätiön hallitus on vastuussa säätiölain noudattamisesta sekä säätiön hallinnon järjestämisestä siten, ettei säätiö toiminnallaan riko säätiölakia, säätiön sääntöjä tai säätiön toimintaa koskevia erityislakeja. Näin ollen säätiön hallitus on toiminut säätiölain 1 luvun 4 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti.

PRH määräsi säätiön hallituksen päättämään toimista, joilla se aikoo jatkossa huolehtia säätiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä säätiölain ja säätiön sääntöjen mukaisesti.

Säätiö on toimittanut PRH:lle vaaditun selvityksen korjaavista toimenpiteistä.

Yksi hallituksen jäsen valitti PRH:n päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka jätti valituksen tutkimatta.

Varkauden Vanhaintukisäätiö sr

PRH antoi säätiölle kieltopäätöksen, jossa säätiötä kiellettiin täytäntöön panemasta hallituksen valitsijatahot sivuuttanutta säätiön hallituksen päätöstä uusien hallituksen jäsenien valinnasta. Kieltopäätöksen tehosteeksi asetettiin uhkasakko säätiön hallituksen puheenjohtajalle. Säätiö on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Asian käsittely hallinto-oikeudessa on kesken.

Aiemmin vireille tulleet oikeudenkäynnit

Stiftelsen Bensows Barnhem Granhyddan sr

PRH on 5.7.2019 nostanut vahingonkorvauskanteen Stiftelsen Bensows Barnhem Granhyddan sr -nimisen säätiön entisiä hallituksen jäseniä vastaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

PRH vaatii yhteisvastuullisesti vastaajia korvaamaan säätiölle 465 961,92 euroa korkoineen sekä korvaamaan PRH:n oikeudenkäyntikulut asiassa.

Vahingonkorvauskanne liittyy säätiön hallituksen kesäkuussa 2014 päättämään säätiön kahden rakennuksen peruskorjaukseen. Kanteen perusteena on virheellisesti ja puutteellisesti suunniteltu, tilattu ja valvottu rakennusurakka, josta on aiheutunut säätiölle 465 961,92 euron vahinko.

PRH:n kanneperusteiden mukaan vahinko on aiheutunut säätiön rakennusurakan aikaisen hallituksen tuottamuksellisesta menettelystä. Asiassa pidettiin pääkäsittely joulukuussa 2021. Käräjäoikeus hyväksyi 18.2.2022 antamallaan ratkaisulla PRH:n korvausvaatimukset, mutta kohtuullisti entisten hallituksen jäsenten korvausvastuun määrän 10 %:iin vaaditusta määrästä. Myös PRH:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksia kohtuullistettiin. Ratkaisu ei ole lainvoimainen.


Emil Cedercreuzin säätiö sr (KHO)

Emil Cedercreutzin säätiön valvonta-asiassa oli keskeisesti kyse siitä, onko säätiön hallinnoima rahasto säätiön tarkoituksen mukainen. Säätiöt voivat ottaa vastaan lahjoituksia, joihin sisältyy määräys rahastojen perustamisesta, ainoastaan silloin, jos perustettavien rahastojen tarkoitus sisältyy säätiön tarkoitukseen.

Emil Cedercreutzin säätiön hallinnoiman rahaston tarkoitus oli merkittävästi laajempi kuin säätiön sääntöjen mukainen tarkoitus. PRH katsoi 27.6.2019 antamassaan päätöksessä, että Emil Cedercreutzin säätiö oli toiminut sääntöjensä määräysten ja tarkoituksensa vastaisesti, kun se oli vastaanottanut lahjoituksen rahaston perustamiseksi ja rahaston tarkoitus ei sisältynyt tarkoitukseen.

PRH määräsi säätiölain 14 luvun 9 §:n nojalla säätiön päättämään toimenpiteistä, joihin se ryhtyy saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia ja sen tarkoitusta.

Säätiö valitti PRH:n päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi säätiön valituksen 28.7.2020. Säätiö haki muutosta päätökseen Korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), joka myönsi valitusluvan ja tutki asian. KHO 19.1.2022 antamallaan ratkaisulla hylkäsi säätiön valituksen ja jätti hallinto-oikeuden päätöksen voimaan.

Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että säätiön säännöistä ilmenevät säätiön tarkoitus ja toimintamuodot ja muut sääntöjen määräykset määrittävät sen, mikä toiminta on säätiölle sallittua. Säätiölain 1 luvun 2 §:n 1 momentin vaatimus säätiön tarkoitusta edistävästä toiminnasta edellytti, että säätiön hallinnoiman rahaston tarkoitus sisältyy säätiön sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen. Merkitystä ei ollut sillä seikalla, että rahaston varat pidettiin erillään säätiön varoista.

Kun säätiön säännöissä yksityiskohtaisesti määritelty tarkoitus ei kattanut rahaston sääntöjen mukaista tarkoitusta ja kun rahaston sääntöjen noudattaminen johti säätiön sääntöjen vastaiseen toimintaan, säätiön toiminta ei ollut sen sääntöjen mukaista ja oli siten säätiölain vastaista. PRH oli voinut määrätä säätiölain 14 luvun 9 §:n nojalla säätiön päättämään toimenpiteistä saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia ja säätiön tarkoitusta.


Säätiövalvonnan oikeudenkäyntikulut 2021

Säätiövalvonnan vuoden 2021 oikeudenkäyntikulut olivat 133 079 euroa.

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 04.03.2022