Säätiövalvonta vuonna 2020

Vuonna 2020 Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) säätiövalvonnan painopisteenä vuosiselvitysten tarkastuksessa oli tilintarkastajien tilintarkastuskertomuksessa tekemät huomiot.

Lähetimme uutiskirjeemme tilanneille säätiöille sähköpostitse ohjeet vuosiselvityksen toimittamiseksi. Tarjosimme säätiöille ensimmäistä kertaa mahdollisuuden toimittaa vuosiselvityksen rekisteröitäväksi suojatulla sähköpostilla. Säätiöistä yli puolet ilmoittikin vuosiselvityksen rekisteröitäväksi sähköpostitse.

Suurin osa säätiöistä toimitti vuosiselvityksen säätiölaissa määrätyn kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Syyskuussa lähetimme kehotuskirjeen noin 550 säätiölle, jotka eivät olleet toimittaneet vuosiselvitystä säätiölaissa säädettynä aikana. Lähetettyjen kehotuskirjeiden määrä kasvoi huomattavasti vuodesta 2019. Kasvu voi olla seurausta vallitsevasta koronavirustilanteesta, joka on voinut haitata säätiöiden tavanomaista toimintaa.

Vuonna 2020 lähetimme yli 460 korjauskehotusta vuosiselvityksissä olleiden puutteiden vuoksi. Suurin osa korjauskehotuksista lähti puuttuvien tase-erittelyjen tai puuttuvien tilintarkastuskertomusten takia. Myös tilinpäätöksen allekirjoituksissa oli paljon puutteita.

Puuttuvan tai puutteellisen vuosiselvityksen vuoksi vuonna 2020 asetimme yhteensä 63 uhkasakkoa. Asetettujen uhkasakkojen määrä väheni huomattavasti vuodesta 2019, mikä on erinomainen kehitys.

Vuosiselvitysten rekisteröinnin yhteydessä verrattiin myös hallituksen kokoonpanon tietoja säätiörekisterissä oleviin tietoihin. Lähetimme säätiöille noin 90 kehotuskirjettä saattaa säätiörekisterin tiedot ajan tasalle. Näistä säätiöistä lähes kaikki ovat päivittäneet säätiörekisterissä olevat hallitusta koskevat tietonsa.

Säätiöiden valvonta-asioiden käsittely on ruuhkautunut. Ruuhkaa on saatu purettua viime vuodesta, mutta valvonta-asioiden käsittelyajat ovat yhä pitkiä. Tavoitteenamme on edelleen tehostaa valvonta-asioiden ratkaisuiden tekemistä ja lyhentää käsittelyaikaa.

PRH käynnisti vuonna 2020 säätiöiden vuosiselvityksiä toimittamista koskevan projektin, jonka tavoitteena on mahdollistaa vuosiselvityksen toimittaminen rakenteisessa, koneluettavassa iXBRL-muodossa. iXBRL-muotoisissa tilinpäätöksissä tiedot esitetään standardien ja luokitusten mukaisesti yhtenäisellä tavalla, mikä vähentää riskiä siitä, että tilinpäätöksestä puuttuisi oleellisia tietoja. Pilottiprojektiin osallistuneet säätiöt laativat rakenteisen tilinpäätöksen tilikaudelta 2019 ja toimittivat sen PRH:n rajapintaan. Mukana pilotointityössä olivat Koneen Säätiö sr, Suomen Kulttuurirahasto sr ja Vappu Uuspään Säätiö sr.

Tällä sivulla kerrotaan seuraavista asioista:

Valvonta-asiat


2018
2019
2020
Päätökset
6
27
27
Muistiot 12
-
-
Yhteensä
18
27
27
Vuonna 2020 tehtiin 27 valvontaratkaisua. Valvonta-asioista ei ole laadittu muistiota vuoden 2020 alusta lähtien.

Valvontapäätökset 2020

Emosäätiönä toimiva säätiö on velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöksen

PRH havaitsi säätiön tilikauden 2018 vuosiselvityksen tarkastamisen yhteydessä, ettei säätiö ollut ilmoittanut konsernitilinpäätöstä rekisteröitäväksi, vaikka säätiö muodostaa konsernin omistamansa tytäryhtiön kanssa. Säätiön tilintarkastaja esitti säätiölle tilintarkastuskertomuksessa kielteisen lausunnon. PRH pyysi säätiöltä selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin se oli ryhtynyt tilintarkastajan antaman kielteisen lausunnon johdosta ja miksi säätiö ei ollut laatinut konsernitilinpäätöstä.

PRH katsoi säätiön käyttävän määräysvaltaa yhtiössä, koska säätiö omisti enemmistön yhtiön osakkeista, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan tuottivat yhtäläiset oikeudet. Emosäätiö ja tytäryhtiö muodostivat siten konsernin. Konsernin emosäätiönä toimivan säätiön täytyy lähtökohtaisesti aina laatia konsernitilinpäätös.

PRH katsoi, ettei säätiöllä ollut perustetta jättää konsernitilinpäätöstä laatimatta, koska kirjanpitolautakunnan lausunnon (KILA 1945/2015) perusteella säätiö ei täyttänyt konsernitilinpäätösvelvollisuuden laatimisvelvollisuutta koskevan poikkeuksen soveltamisedellytyksiä. Säätiön tytäryhtiö liittyi keskeisellä tavalla säätiön tarkoituksen toteuttamiseen. Sekä säätiö että sen tytäryhtiö saivat rahoitusta julkisista varoista, ja molemmilla oli merkittävissä määrin konsernin ulkopuolista velkarahoitusta.

Säätiön katsottiin täyttävän konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat edellytykset. PRH velvoitti säätiön laatiman konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 2018.

Säätiön laiminlyönti noudattaa PRH:n päätöstä ja säätiön toimimattomuus

Säätiön hallitus oli viiden tilikauden ajan (2014–2018) laiminlyönyt säätiölain keskeisintä velvollisuutta eli velvollisuutta huolehtia säätiön tarkoituksen toteuttamisesta. Perustamisestaan vuodesta 2011 lukien säätiö oli jakanut avustuksia ainoastaan tilikaudella 1.1.–31.12.2013. Laiminlyöntiä oli jatkettu valvovan viranomaisen sekä säätiön hallituksen oman asiaa koskevan päätöksen jälkeenkin.

Laiminlyöntiä oli pidettävä jatkuvana ja törkeänä, ja siten säätiön hallituksen menettely täytti säätiölain 14 luvun 10 §:n mukaiset säätiön hallituksen erottamisperusteet. Lainkohdan perusteella säätiön kotipaikan tuomioistuin voi rekisteriviranomaisen hakemuksesta erottaa hallintoneuvoston, hallituksen tai näiden jäsenen toimestaan, jos toimielin tai sen jäsen on jatkuvasti tai kokonaisuutena arvostellen törkeästi toiminut tämän lain tai säätiön sääntöjen vastaisesti.

Säätiö hakeutui itse selvitystilaan, joten erottamisasiassa ei edetty käräjäoikeuteen.

Alihintaiset kiinteistöjen kaupat säätiön lähipiirille

Tapauksessa oli kyse säätiön hallituksen lähipiirilleen myymistä puoliosuuksista kiinteistöihin. PRH:n säätiövalvonta tutki alihintaisiksi epäillyt kiinteistökaupat saamansa ilmoituksen perusteella.

Säätiölain mukaan säätiön kotipaikan tuomioistuin voi PRH:n hakemuksesta erottaa hallituksen tai hallituksen jäsenen toimestaan, jos toimielin tai sen jäsen on jatkuvasti tai kokonaisuutena arvostellen törkeästi toiminut säätiölain tai säätiön sääntöjen vastaisesti.

PRH:n mukaan tapauksessa täyttyivät edellytykset säätiön hallituksen erottamiselle, koska hallituksen jäsenet olivat tuottaneet huomattavaa etua lähipiirilleen sekä aiheuttaneet siten säätiölle vahinkoa. Lisäksi hallituksen jäsenet olivat poikenneet säätiön säännöissä määrätystä tarkoituksesta ja toimintamuodoista sekä rikkoneet lähipiiritoimien raportointia koskevia säätiölain säännöksiä.

Säätiön hallitus erosi kokonaisuudessaan sen jälkeen, kun PRH oli todennut säätiön ehdottamat korjaustoimenpiteet riittämättömiksi.

Koska säätiön hallitus erosi itse toimestaan, PRH ei vienyt asiaa käräjäoikeuteen.

Hallituksen jäsenen oikeus päätöksentekoon ja säätiön hallinnon järjestäminen

Säätiössä oli viety sääntömuutosasia läpi ilman hallituksen tietoa ja laiminlyöty hallituksen oikeus päätöksentekoon asiassa. Tältä osin säätiön todettiin rikkoneen huolellisuusvelvoitetta (SL 1:4) sekä säätiölain säännöstä (SL 3:2) hallinnon asianmukaisesta järjestämisestä.

Sääntömuutoksen myötä oli säätiön hallituksen jäsenmäärää vähennetty yhdellä jäsenellä ja estetty hänen osallistumisensa hallitustyöskentelyyn. Tällä menettelyllä oli kierretty säätiölaissa säädettyä erottamattomuusperiaatetta.

Tapauksessa oli kyse myös hallituksen jäsenen oikeudesta tuoda asioita hallituksen käsittelyyn ja saada eriävä mielipiteensä kirjattua pöytäkirjaan sekä saada hallitustyössä tarvittavat materiaalit käyttöönsä.

PRH määräsi säätiön hallituksen päättämään toimista, joilla se aikoo jatkossa huolehtia säätiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä säätiölain ja säätiön sääntöjen mukaisesti.

Hallituksen valinta säätiölain ja säätiön sääntöjen mukaan sekä hallituksen toimivalta

Säätiössä ei ollut valittu uutta puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa sääntöjen mukaisesti. Sääntöjen vastaisesti kaikki jäsenet eivät olleet allekirjoittaneet valintakokouspöytäkirjaa. Lisäksi päätöksiä oli tehty hallituksen ulkopuolella.

Asioiden delegoiminen hallituksen alaiselle työryhmälle ei poistanut hallituksen jäsenen vastuuta säätiön johtamiseen liittyvistä velvoitteista. Käytännön tehtävänjaosta riippumatta säätiön hallitus vastaa kokonaisuudessaan lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta sekä hallituksen alaisten toimielinten valvonnasta.

Säätiössä oli rikottu säätiölain 3 luvun 3 §:n 4 momentin säännöstä hallituksen jäsenelle varattavasta mahdollisuudesta osallistua päätöksentekoon sekä säätiön sääntöjen määräystä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsemisesta sekä pöytäkirjan allekirjoittamisesta.

PRH määräsi säätiön hallituksen päättämään toimista, joilla se aikoo jatkossa huolehtia säätiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä säätiölain ja säätiön sääntöjen mukaisesti.

Takautuvasti maksetut merkittävät palkkiot

PRH:lle toimitettiin asiassa tieto siitä, että säätiön hallitus oli päättänyt takautuvasti huomattavan suuren palkkion maksamisesta säätiön hallituksen puheenjohtajalle. Palkkiota oli päätetty maksaa takautuvasti säätiön perustamisvuodesta lähtien. Päätös palkkion maksamisesta oli tehty välittömästi sen jälkeen, kun säätiölle oli siirtynyt testamentilla omaisuutta. PRH kielsi antamallaan päätöksellä säätiötä maksamasta palkkioita.

Kieltopäätöksen antamisen jälkeen PRH kirjasi säätiölle vireille toisen valvonta-asian, jossa se arvioi säätiön palkkiokäytäntöä. Säätiölain mukaan säätiön hallituksen jäsenelle voidaan maksaa tavanomainen palkkio ja korvaus säätiön hyväksi tehdystä työstä, jollei maksamista ole rajoitettu säätiön säännöissä. PRH totesi päätöksessään, että säätiön maksamissa palkkioissa oli kyse takautuvista palkkioista, joista säätiö ei ollut tehnyt asianmukaisia kirjauksia kirjanpitoonsa ja joiden maksamisesta hallitus ei ollut päättänyt tilikausikohtaisesti. Pian päätöksen antamisen jälkeen hallituksen puheenjohtaja palautti saamansa palkkiot takaisin säätiölle.

Uskotun miehen hallinto-aikana säätiölle syntyneiden kustannusten arvioiminen

PRH määräsi säätiölle uskotun miehen, sillä säätiön oli havaittu jääneen ilman toimikelpoista hallitusta. Uskotun miehen tehtävänä on huolehtia säätiön hallinnosta siihen saakka, kunnes säätiölle saadaan valittua uusi hallitus.

PRH kiinnitti huomiota uskotun miehen hallinto-aikana säätiölle syntyneisiin kustannuksiin ja kirjasi vireille valvonta-asian. PRH pyysi uskotulta mieheltä selvitystä uskotun miehen tekemistä päätöksistä ja toimista uuden hallituksen valitsemiseksi sekä tarkennuksia säätiöltä laskutettuihin palkkioihin ja toimenpiteisiin.

Uskottu mies oli ryhtynyt säätiössä toimenpiteisiin säätiön taloudellisen tilanteen selvittämiseksi ja sellaisen omaisuuden realisoimiseksi, joka ei palvellut säätiön tarkoituksen toteutumista. Toimenpiteiden tarkoituksena oli parantaa säätiön mahdollisuuksia saada uusi hallitus. PRH katsoi uskotun miehen suorittamien toimenpiteiden olleen tarpeellisia ja siten perusteltu syy viivästyttää toimenpiteiden aloittamista uuden hallituksen nimeämiseksi.

PRH havaitsi tarkastaessaan uskotun miehen palkkiota koskevia laskuja ja laskuerittelyjä, että uskottu mies oli laskuttanut säätiöltä virheellisesti liikaa palkkiota. Lisäksi säätiöltä oli laskutettu toimenpiteistä, joille ei PRH:n käsityksen mukaan ollut perustetta. Valvonta-asian vireille tulon jälkeen uskottu mies hyvitti säätiölle väärin laskutetut palkkiot.

PRH havaitsi, ettei uskottu mies ollut kaikilta osin laatinut päätöksiä toimenpiteistä, joihin hän oli hallintoaikanaan ryhtynyt. Osasta päätöksiä ei myöskään käynyt ilmi riittäviä perusteluja sille, miksi toimenpiteisiin oli ryhdytty. Lisäksi osassa päätöksiä oli ollut kyse lähipiiritoimista säätiön ja uskotun miehen välillä. Lähipiiritoimilta edellytetään korostunutta huolellisuutta.

PRH:lle toimitetuissa uskotun miehen päätöksissä ei ollut arvioitu sitä, miten lähipiiritoimen suorittaminen on ollut säätiön edun kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. PRH katsoi, että uskottu mies oli laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuutensa päätösten laatimisessa. PRH:n päätös ei ole lainvoimainen, sillä päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken.

Oikeudenkäynnit 2020

Hallinto-oikeudet

Hilkka Salokankaan säätiö sr

PRH teki 2019 päätöksen Hilkka Salokankaan säätiö sr:n valvonta-asiassa. Säätiö oli myöntänyt vuosina 2016–2017 stipendejä hallituksen jäsenten lapsille eli säätiön lähipiirille. Säätiön ja sen lähipiirin väliset taloudelliset toimet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä.

Lähipiiriin kuuluvan taloudellinen tukeminen voi poikkeuksellisesti olla sallittua, jos avustuksen saaja täyttää säätiön yleiset avustustenjakokriteerit ja avustus on myös muiden säätiön toiminnan kohderyhmään kuuluvien saatavilla vastaavin ehdoin.

Tapauksessa stipendit oli myönnetty lähipiiriin kuuluville ilman eri anomusta. Näin menetellessään säätiö laiminlöi omat kriteerinsä ja mahdollisuutensa arvioida stipendin saajien kelpoisuus. Lähipiirin osalta noudatettiin siten erilaista anomusten myöntömenettelyä.

Tapauksessa oli kyse myös lähipiirtoimien raportoinnin laiminlyönnistä sekä hallituksen jäsenen jääviydestä päätöksenteossa.

Päätöksessä katsottiin säätiön jakaneen tukea lähipiiriin kuuluville henkilöille säätiölain 1 luvun 2 §:n vastaisesti tilikausina 2016–2017. PRH määräsi säätiön perimään lähipiirikiellon vastaisesti jaetut tuet takaisin. Säätiö on valittanut PRH:n päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Asian käsittely hallinto-oikeudessa on kesken.

Helsingin Ateljeetalosäätiö sr

Tapauksessa oli kyse säätiön toimialaa koskevan erityislainsäädännön vaatimusten tuntemisesta ja niiden noudattamisesta, hallituksen jäsenen oikeudesta osallistua hallitustyöskentelyyn ja saada siinä tarvittavat materiaalit käyttöönsä, hallituksen valvontavastuusta isännöitsijää kohtaan sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.

PRH katsoi, että säätiössä oli rikottu säätiölain 3 luvun 3 §:n 4 momentin säännöstä hallituksen jäsenelle varattavasta mahdollisuudesta osallistua päätöksentekoon. Säätiön hallitus ei ollut huolehtinut säätiön hallinnon järjestämisestä eikä varainhoidon valvonnasta säätiölain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Säätiön hallitus on vastuussa säätiölain noudattamisesta sekä säätiön hallinnon järjestämisestä siten, ettei säätiö toiminnallaan riko säätiölakia, säätiön sääntöjä tai säätiön toimintaa koskevia erityislakeja. Näin ollen säätiön hallitus on toiminut säätiölain 1 luvun 4 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti.

PRH määräsi säätiön hallituksen päättämään toimista, joilla se aikoo jatkossa huolehtia säätiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä säätiölain ja säätiön sääntöjen mukaisesti.

Säätiö on toimittanut PRH:lle vaaditun selvityksen korjaavista toimenpiteistä.

Yksi hallituksen jäsen on valittanut PRH:n päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Asian käsittely hallinto-oikeudessa on kesken.

Yleiset tuomioistuimet

C.A. Edelfelt -säätiö sr

C.A. Edelfelt -säätiö sr:n tilikauden 2018 vuosiselvityksen tarkastamisen yhteydessä havaittiin, ettei säätiö ole toteuttanut tarkoitustaan. Säätiön tilintarkastaja oli antamassaan tilintarkastuskertomuksessa esittänyt lausuntonaan, että säätiö oli antanut säätiölain vastaisesti koko omaisuutensa lainaksi säätiön lähipiiriin kuuluvalle yhtiölle. PRH oli jo vuonna 2015 velvoittanut säätiön ryhtymään toimenpiteisiin säätiön lähipiiriin kuuluvalle yhtiölle annetun lainan takaisinperimiseksi, mutta säätiö ei ollut noudattanut PRH:n valvontapäätöstä.

PRH haki säätiön lakkauttamista Kanta-Hämeen käräjäoikeudelta, sillä säätiö oli antanut koko varallisuutensa lainaksi säätiön lähipiiriin kuuluvalle taholle, eikä se ollut PRH:n aikaisemmin antamasta määräyksestä huolimatta ryhtynyt toimenpiteisiin annetun lähipiirilainan takaisinperimiseksi. Lisäksi säätiön toiminta tarkoituksen toteuttamiseksi oli hyvin vähäistä, ja sen toiminta oli kokonaisuutena arvioiden olennaisesti sekä säätiön sääntöjen että säätiölain vastaista.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus totesi säätiön toiminnan olleen jatkuvasti ja olennaisesti lain ja sääntöjen vastaista. Käräjäoikeus määräsi 25.9.2020 antamallaan päätöksellä säätiön lakkautettavaksi ja selvitysmiehen huolehtimaan säätiön selvitysmenettelystä. Päätös on lainvoimainen.

Aiemmin vireille tulleet oikeudenkäynnit

Matti Koivurinnan säätiö sr (KKO)

Korkein oikeus antoi 8.12.2020 päätöksen, jolla se kumosi Turun hovioikeuden ratkaisun Matti Koivurinnan erottamisesta Matti Koivurinnan säätiö sr:n (nykyään Aboa Vetus Ars Nova säätiö sr) hallituksen jäsenyydestä. Korkein oikeus kumosi myös hovioikeuden päätöksen vapauttaa PRH velvollisuudesta maksaa Matti Koivurinnalle korvausta käräjäoikeuskäsittelyn oikeudenkäyntikuluista. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden päätöksen lopputulosta Juha Koivurinnan erottamisesta hallituksen jäsenyydestä.

Korkein oikeus katsoi Matti Koivurinnan osalta, että olemalla toistuvasti ja ilman hyväksyttävää perustetta poissa hallituksen kokouksista, hän toimi huolellisuusvelvollisuuden vastaisesti. Poissaolot yli kahden vuoden ajalta olivat korkeimman oikeuden mukaan jatkuvia.

Korkeimman oikeuden mukaan PRH:n olisi kuitenkin ennen erottamishakemuksen tekemistä tullut kiinnittää Matti Koivurinnan huomiota siihen, että se pitää tämän kokouspoissaoloja säätiölain vastaisena toimintana, ja siten varata tälle tilaisuus korjata menettelynsä. Koska Matti Koivurinta oikaisi menettelynsä välittömästi saatuaan tietoonsa, että PRH:n käsityksen mukaan hänen poissaolonsa hallituksen kokouksista merkitsi säätiölakiin perustuvan huolellisuusvelvollisuuden laiminlyöntiä, ei erottamiselle ollut enää perustetta.

Korkeimman oikeuden mukaan PRH:n olisi lisäksi tullut varata Matti Koivurinnalle tilaisuus tulla kuulluksi ennen kuin se teki päätöksen hakea käräjäoikeudelta Matti Koivurinnan erottamista säätiön hallituksesta. Tällä kuulemisvelvollisuuden laiminlyönnillä ei sellaisenaan kuitenkaan ollut merkitystä, sillä tilanne korjaantui, kun Matti Koivurintaa kuultiin oikeudenkäynnissä.

PRH oli vuonna 2016 hakenut Varsinais-Suomen käräjäoikeudelta Koivurintojen erottamista säätiön hallituksen jäsenyydestä. Käräjäoikeus päätti erottaa Juha Koivurinnan, mutta ei Matti Koivurintaa. Käräjäoikeuden päätöksestä valitettiin Turun hovioikeuteen, joka piti voimassa Juha Koivurinnan erottamisen ja erotti myös Matti Koivurinnan säätiön hallituksen jäsenen toimesta.

Emil Cedercreuzin säätiö sr (KHO)

Emil Cedercreutzin säätiön valvonta-asiassa oli keskeisesti kyse siitä, onko säätiön hallinnoima rahasto säätiön tarkoituksen mukainen. Säätiöt voivat ottaa vastaan lahjoituksia, joiden tarkoituksena on perustaa rahastoja, ainoastaan silloin, jos perustettavien rahastojen tarkoitus sisältyy säätiön tarkoitukseen.

Emil Cedercreutzin säätiön hallinnoiman rahaston tarkoitus oli merkittävästi laajempi kuin säätiön sääntöjen mukainen tarkoitus. PRH katsoi 27.6.2019 antamassaan päätöksessä, että Emil Cedercreutzin säätiö oli toiminut sääntöjensä määräysten ja tarkoituksensa vastaisesti, kun se oli vastaanottanut lahjoituksen rahaston perustamiseksi ja rahaston tarkoitus ei sisältynyt tarkoitukseen.

PRH määräsi säätiölain 14 luvun 9 §:n nojalla säätiön päättämään toimenpiteistä, joihin se ryhtyy saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia ja sen tarkoitusta.

Säätiö valitti PRH:n päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi säätiön valituksen 28.7.2020. Säätiö on hakenut muutosta päätökseen Korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Säätiön valituslupahakemuksen käsittely KHO:ssa on kesken.

Säätiövalvonnan oikeudenkäyntikulut 2020

Säätiövalvonnan vuoden 2020 oikeudenkäyntikulut olivat 130 000 euroa.

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 29.03.2021