Siirry suoraan sisältöön
Valikko

Valvonta-asiat 2017

PRH:n säätiövalvonnan painopisteenä vuonna 2017 oli edellisen vuoden tavoin säätiölain uudistuneiden raportointivelvoitteiden noudattaminen. Keskityimme toimintakertomuksen tietojen tarkastamiseen ja erityisesti siihen, miten ja mitä säätiö raportoi tarkoituksensa toteuttamisesta ja lähipiiritoimistaan.

Lue lisää vuoden 2017 valvonta-asioista:

Lue vuoden 2017 oikeudenkäynneistä.

Vuosiselvityksissä yhä puutteita

Säätiöiden vuosiselvitysraportoinnissa vuonna 2017 oli lähes yhtä paljon puutteita kuin säätiölain ensimmäisellä soveltamiskerralla 2016. Näinä kahtena vuonna lähetimme säätiölle yhteensä lähes 2 000 korjauskehotusta. Viime vuonna korjauskehotus lähetettiin neljänneksestä toimitetuista vuosiselvityksistä.

Säätiöiden avuksi lähetimme 2017 helmikuun alussa ohjeen. Siihen olimme koonneet neuvoja keskeisiin puutteisiin, joita edellisen vuoden vuosiselvitystarkastuksessa olimme havainneet. Lue ohje vuosiselvityksestä.

Osa säätiöistä raportoi myöhässä

Kaikki säätiöt eivät edelleenkään huolehdi raportoinnista säätiölain mukaisessa puolen vuoden määräajassa. Viime vuoden elokuussa muistutimme 463 säätiötä myöhässä olevasta vuosiselvityksestä (vajaa viidennes toimitetuista vuosiselvityksistä). Uhkasakkomenettelyyn puuttuvan tilinpäätöksen takia päätyi viime vuonna 169 tapausta.

Huomioita PRH:n ratkaisuista

Vuoden 2017 alussa PRH:lla oli suuri määrä säätiöiden valvonta-asioita käsittelyssä ja käsittelyjonossa. Tavoitteeksi otettiin käsittelyn saattaminen ajan tasalle, mikä myös saavutettiin.

Valvonta-asiat 2015 2016 2017
Vireille tulleet 22 kpl 60 kpl 30 kpl
Ratkaistu 22 kpl 54 kpl 25 kpl

Vuonna 2017 vireille tulleista valvonta-asioista yli 80 prosenttia perustui omiin tarkastushavaintoihimme. Loput tulivat vireille ulkoisten ilmoitusten tai havaintojen perusteella (valvontapyynnöt ja median esiin nostamat epäilyt).

Vuonna 2017 ratkaistusta 44 valvonta-asiasta 19:sta tehtiin säätiötä velvoittava päätös. Muut ratkaisut eivät johtaneet toimenpiteisiin, ja niistä laadimme säätiölle valvontamuistion.

Toimimattomat säätiöt

Edellisen vuoden tavoin ponnistelimme säätiöiden kanssa, jotka vuosiselvitysraportoinnin perusteella eivät näyttäneet toteuttavan tarkoitustaan lainkaan tai toteuttaminen oli hyvin vähäistä.

Säätiöille lähetettyjen selvityspyyntöjen perusteella osassa tapauksissa tilanne oli korjattu oma-aloitteisesti, eikä valvojan toimenpiteitä tarvittu. Osassa viimeistään PRH:n yhteydenotto havahdutti säätiön johdon huomaamaan, ettei toimintaedellytyksiä enää ole, ja säätiössä ryhdyttiin toimiin säätiön purkamiseksi.

Kahdeksassa tapauksessa tehtiin päätös, jolla velvoitettiin säätiö toimiin tarkoituksen toteuttamiseksi. Neljässä tapauksessa velvoitimme säätiön varojen vähentymisen tai vastaavan muutoksen edellyttämiin toimenpiteisiin.

Kiinnitämme huomiota siihen, että säätiön toimielin ei voi vapaasti päättää siitä, toteuttaako säätiö tarkoitustaan. Kun säätiö on perustettu, säätiölle valitun johdon on huolellisesti edistettävä säätiön tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua (voimassaolevan säätiölain 1 luvun 4 §, joka vastaa aiempaa oikeustilaa).

Säätiöiden avuksi laadittiin myös ohje toimenpiteistä, kun tarkoituksen toteuttaminen on vaikeutunut. Ohje lähetetään säätiöille jatkossa tilanteissa, joissa säätiöllä näyttää olevan haasteita tarkoituksen toteuttamisessa. Lue ohje tarkoituksen toteuttamisesta.

Takautuvat palkkiot

Merkittävä tapausryhmä viime vuonna olivat säätiön johdon palkkioita koskevat valvonta-asiat.

Kolmessa tapauksessa säätiössä oli päätetty maksaa hallituksen jäsenille palkkiota takautuvasti aiemmilta tilikausilta. Edeltävinä tilikausina palkkioista ei oltu tehty säätiössä mitään päätöstä tai oli nimenomaisesti päätetty, ettei palkkiota makseta.

Säätiössä voidaan muuttaa aiemmin tehtyä päätöstä, mutta PRH:n näkemyksen mukaan palkkion maksamiselle takautuvasti ei ole perustetta, jos palkkiosta päättävä elin ei ole tehnyt asiasta päätöstä kyseisenä tilikautena ja palkkiovelkaa ei ole kirjattu säätiön kirjanpitoon. Perustelujemme mukaan säätiön hallituksen päätöstä maksaa takautuvasti palkkioita ei voi pitää säätiön edun eikä siten säätiölain mukaisena.

Velvoitimme säätiöt perimään takaisin maksetut takautuvat palkkiot (tai mikäli niitä ei vielä ollut maksettu, kiellettiin niiden maksaminen). Kaksi PRH:n ratkaisuista on lainvoimaisia. Toisessa näistä takautuvalla palkkiolla kuitattiin myös säätiön hallituksen puheenjohtajan säätiölain vastainen velka säätiölle. Kyse oli siis lisäksi säätiölain vastaisesta lähipiiritoimesta. Tähän asiaan liittyy myös tilintarkastuslautakunnan päätös 16.1.2018 (PRH-442-10000-2017), jolla säätiön tilintarkastajille annettiin varoitus.

Yhdestä takautuvia palkkiota koskevasta tapauksesta säätiö on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen. PRH antoi lausuntonsa 21.8.2017, ja asia on vielä hallinto-oikeudessa käsiteltävänä (05257/17/7102).

Palkkion kohtuullisuus

Säätiön hallituksen palkkioiden kohtuullisuutta (vanhan säätiölain 11 luvun 4 §) ja tavanomaisuutta (voimassaolevan säätiölain 3 luvun 9 §:n 3 momentti) käsiteltiin yhdessä tapauksessa. Ratkaisussa PRH otti kantaa siihen, mitä seikkoja tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan palkkioiden säätiölain mukaisuutta.

Vanhan ja voimassa olevan säätiölain mukaan säätiön hallituksen jäsenelle voidaan maksaa suorittamastaan työstään sellaista palkkiota, joka vastaa tehtävän laajuutta sekä takaa säätiölle riittävän asiantuntevan, kyvykkään ja motivoituneen johdon. PRH:n näkemyksen mukaan lähtökohtana voidaan pitää sitä, että kohtuullisen tai tavanomaisen palkkion arvioinnissa on otettava huomioon säätiön etu (voimassaolevan säätiölain 1 luvun 4 §).

Lainvalmisteluasiakirjoista ei ole löydettävissä, miten kohtuullisuutta tai tavanomaisuutta olisi arvioitava. Kumpikaan säätiölaki ei myös määritä sitä, miten ja mistä palkkio tai korvaus muodostuu. Säätiön on täten mahdollista maksaa säätiön hallituksen jäsenille palkkiota esimerkiksi kokouskohtaisesti, kuukausikohtaisesti tai vuosikohtaisesti.

Vaikka lakien sanamuodot poikkeavatkin toisistaan (kohtuullinen, tavanomainen), PRH:n näkemyksen mukaan säätiön hallituksen jäsenille maksettujen palkkioiden säätiölain mukaisuuden arvioiminen ei käytännössä ole merkittävästi muuttunut. Säätiön hallituksen jäsenille maksettujen palkkioiden tai korvausten säätiöstä ja 1.12.2015 alkaen säätiön tytäryhteisöistä tai -säätiöistä arvioimisessa täytyy ottaa huomioon hallituksen jäsenen vastuu, työmäärä sekä ajankäyttö, säätiön toiminnan laajuus ja vaativuus, säätiön organisaatiomuoto, hallituksen jäseneltä vaadittava asiantuntijuus ja varallisuuden arvo. Näiden lisäksi täytyy huomioida säätiössä tai säätiökonsernissa vallitseva yleinen tilanne.

Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, ettei säätiön tarkoituksena ole edistää edes välillisesti perustajan, säätiön johdon tai toimihenkilöiden taloudellista etua (vanha säätiölaki 5.3 § ja SL 1:2.1 § vanhan säätiölain 5. luvun 3 § ja voimassaolevan säätiölain 1 luvun 2 §:n 1 kohta). Palkkion kohtuullisuutta koskeneessa tapauksessa asia ei johtanut PRH:n toimenpiteisiin.

Johdon huolellisuusvelvollisuus

Säätiölain voimaantultua 1.12.2015 PRH on aktiivisesti tarttunut menettelyihin, jotka vaikuttavat olevan ristiriidassa johdon huolellisuusvelvollisuuden kanssa. Yhtä lukuun ottamatta kaikissa vuonna 2017 tehdyissä valvontapäätöksessä on arvioitu sitä, onko säätiön johto huolellisesti edistänyt säätiön tarkoitusta ja etua (voimassaolevan säätiölain 1 luvun 4 §, joka vastaa aiempaa oikeustilaa).

PRH:n säätiövalvonnan tehtävänä on säätiön toiminnan säätiölain ja säätiön sääntöjen mukaisuuden valvonta (SL 14:1 §). PRH ei valvo säätiöiden muun kuin säätiölain tai siinä viitatun lain noudattamista eikä ota tutkittavaksi väitettä muun lain vastaisesta menettelystä. Säätiön tarkoituksen toteuttamisen kannalta keskeinen johdon huolellisuusvelvollisuutta koskeva säännös vaatii kuitenkin PRH:ta ottamaan kantaa myös muiden normien rikkomiseen. Jos esimerkiksi toinen viranomainen toteaa säätiön rikkoneen lakia tai toimineen vastoin säätiötä sitovaa velvoitetta, PRH:n täytyy tutkia, miten säätiön johto on tilanteessa menetellyt, ja onko johdon menettelystä mahdollisesti aiheutunut vahinkoa säätiölle. Jos johdon menettely on ollut ristiriidassa voimassaolevan säätiölain 1 luvun 4 §:n huolellisuusvelvollisuuden kanssa, PRH:n täytyy ryhtyä toimenpiteisiin.

Esimerkkinä edellä mainitusta tilanteesta on julkisuudessa esiintynyt Tampereen Kotilinnasäätiö sr:n tapaus. Säätiö valitti PRH:n 13.10.2017 antamasta päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Päätöksessään PRH katsoi, että säätiön johto oli toiminut vastoin voimassaolevan säätiölain 1 luvun 4 §:n huolellisuusvelvollisuutta selvittäessään Tampereen kaupungin kantaa ja siirtäessään maanvuokrasopimuksen vuokraoikeutta saamiensa vastausten pohjalta. Asiassa oli ollut epäselvää, tuleeko kaupunki hyväksymään säätiön menettelyn. Siksi säätiön olisi pitänyt pyytää Tampereen kaupungilta kirjallisena virallinen päätös vuokraoikeuden siirrosta.

Päätöksen mukaan johto asetti toiminnallaan säätiön tilanteeseen, jossa siihen saattaa kohdistua 1,8 miljoonan euron sopimussakko. Näin ollen johto ei ollut huolehtinut siitä, että säätiön toiminta oli järjestetty asianmukaisesti tarkoituksen toteutumiseksi säätiölain 3 luvun 2 §:n mukaisesti.

PRH määräsi säätiön selvittämään johdon huolimattomuuteen johtaneen menettelyn, siitä säätiölle mahdollisesti aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, taloudelliset menetykset ja muut vahingot sekä päättämään keinoista, joilla säätiö varmistaa tarkoituksensa toteuttamisen kannalta keskeisten sopimusvelvoitteidensa noudattamisen.

PRH antoi lausuntonsa valitusasiassa 9.1.2018, ja asia on vielä hallinto-oikeudessa käsiteltävänä (07527/17/7102).

Tulostettava versio Viimeksi päivitetty 29.05.2020