Hyödyllisyysmalliblogi

Julkaisemme näillä sivuilla hyödyllisyysmalliaiheisia blogikirjoituksia vuoden 2022 aikana.

Kun hyödyllisyysmallisuoja rantautui Suomeen

Saksassa hyödyllisyysmalli otettiin käyttöön jo vuonna 1891, Japanissa vuonna 1905 ja muutamassa muussakin maassa vielä ennen sotia. Varsinainen renessanssi koettiin kuitenkin vasta 1990-luvun alussa, jolloin moni maa, Suomi mukaan lukien, otti sen käyttöön.

Lue lisää, miten hyödyllisyysmalli rantautui Suomeen.

Hakemuksesta hyödyllisyysmalliksi

Keksinnön elinkaari alkaa aina hyvästä ideasta, hyödyllisyysmallisuojan hyvästä hakemuksesta. Hakemuksessa keksintö tulee kuvata niin yksityiskohtaisesti, että sen toteuttaminen on mahdollista pelkästään hakemuksessa annetun tiedon perusteella.

Lue lisää hyödyllisyysmallihakemuksesta ja sen tekemistä uusimmasta blogista.

Hyödyllisyysmalli on helppo ja nopea

Suomalainen hyödyllisyysmalli muistuttaa monin tavoin isoveljeään patenttia. Molemmilla suojataan teknistä keksintöä. Hyödyllisyysmallin saamisesta on tehty patenttiin verrattuna yksinkertaista, helppoa ja nopeaa. Hyödyllisyysmalli rekisteröidään, kunhan se on muodollisesti oikein laadittu.

Mitä etuja ja haittoja yksinkertaisuudesta ja nopeudesta voi olla?

Lue blogista, mitä hyödyllisyysmallin hakijan kannattaa huomioida.

Hyödyllisyysmallista on moneksi

Kun hyödyllisyysmallilakia yli 30 vuotta sitten suunniteltiin, hyödyllisyysmallista toivottiin apua esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin:

  • ratkaisu on keksinnöllinen, mutta ei yllä patentoitavuuden tasolle,
  • pikkuparannus, jolle lyhyen käyttöajan vuoksi patentti olisi liian kallis ratkaisu,
  • mallisuojan tueksi,
  • patenttisuojan tueksi.

Lue blogista, miten hyödyllismallirekisteröinneille löytyy monenlaisia käyttötarkoituksia.

U920001 – ensimmäisen suomalaisen hyödyllisyysmallin tarina

Piirroskuva, jossa ensimmäisen hyödyllisuusmallirekisteröinnin saanut huonekalu Kuva: Puusta tehty huonekalu.

Torstai 2. tammikuuta 1992 oli Hannu Karulle tavallisesta poikkeava aamu. Hänen piti nauttia aamiainen aikaisin ja mennä hyvissä ajoin ja lämpimästi pukeutuneena Albertinkadulle Patentti- ja rekisterihallituksen oven taakse jonottamaan.

Salkussaan hänellä oli rotarikaverin patenttitoimiston laatima hyödyllisyysmallihakemus, jonka hän jättäisi ensimmäisenä suomalaisena hyödyllisyysmallihakemuksena Patentti- ja rekisterihallituksen kirjaamoon.

Lue ensimmäisen hyödyllisyysmallin koko tarina täältä. 


Tietoa hyödyllisyysmallista

Hyödyllisyysmalli on rekisteröity yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön eli tuotteen valmistukseen, myyntiin, käyttöön tai maahantuontiin. Hyödyllisyysmalli on patenttia nopeampi ja halvempi tapa hankkia keksintöön yksinoikeus.

Hyödyllisyysmallia voi hakea keksintöön, joka on uusi, eroaa selvästi aikaisemmin tunnetuiksi tulleista keksinnöistä sekä on teollisesti käyttökelpoinen. Hyödyllisyysmalli on tarkoitettu tuote- tai laitekeksinnöille, sitä ei voi saada menetelmä- tai käyttökeksinnölle.

Rekisteröinti on voimassa neljä vuotta ja se voidaan uudistaa kahdesti. Suoja-aika on enintään 10 vuotta.

PRH rekisteröi hyödyllisyysmallin tutkimatta keksinnön uutuutta tai varmistamatta sen keksinnöllisyyttä. Selvitä siksi keksintösi uutuus ennen hyödyllisyysmallihakemuksen jättämistä.

Lue lisää hyödyllisyysmallista.

Tietoa hyödyllisyysmalliblogista

Julkaisemme hyödyllisyysmalliaiheisia blogikirjoituksia vuoden 2022 aikana. Kirjoituksista löydät mielenkiintoisia tarinoita hyödyllisyysmalleista ja hakijoista niiden takana sekä saat monipuolisen kokonaiskuvan hyödyllisyysmalleista ja niiden käytöstä teknisten ratkaisujen suojamuotona.

Ensimmäinen kirjoitus julkaistaan toukokuussa. Blogiin kirjoittavat alan ammattilaiset, joilla on kerrottavanaan värikkäitä kertomuksia hyödyllisyysmallin 30-vuotisen matkan varrelta.

Blogin toimituskunta:
Jorma Lehtonen
Hanna Aho
Olli Ilmarinen

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 05.12.2022