Hyödyllisyysmalli on helppo ja nopea

Suomalainen hyödyllisyysmalli muistuttaa monin tavoin isoveljeään patenttia. Molemmilla suojataan teknistä keksintöä. Kumpaakin haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH). Hakemuksen rakenne on sama kuin patentissa – tarvitaan keksinnön määrittävät vaatimukset, asiaa selittävä selitysosa ja mahdollisesti piirustus. Jotta suoja olisi pätevä, on vaatimusten keksinnön oltava uusi ja keksinnöllinen.

Yhtäläisyyksiä on lisää. Hyödyllisyysmallihakemuksesta voit pyytää etuoikeutta ideasi suojaamiseen Suomen ulkopuolella. Rekisteröidyn hyödyllisyysmallin kanssa voit estää keksintösi kopioinnin, vaikka oikeusteitse, aivan kuten patentilla. Sitä voi lisensoida, sen voi myydä.

Eroja tietenkin on. Suoja-aika on vain puolet patentin vastaavasta. Menetelmiä ei voi suojata. Maksut ovat pienemmät kuin patentilla. Mutta erityisesti: hyödyllisyysmallin saamisesta on tehty patenttiin verrattuna yksinkertaista, helppoa ja nopeaa. Hyödyllisyysmalli rekisteröidään, kunhan se on muodollisesti oikein laadittu.

Mitä etuja ja haittoja yksinkertaisuudesta ja nopeudesta voi olla? Voiko haitoille tehdä jotakin?

Yksinkertaisuus on hyvää ja huonoa

PRH ei moiti hyödyllisyysmallia keksinnön uutuuden puutteesta. Ei tarvita pölyisten ja epäselvien viitejulkaisujen lukemista. Säästyt vuosia kestävältä patentointiprosessilta sekä monilta patenttiasiamiehen laskuilta. Hakemuksen voi tehdä nopeasti, kun melkein mikä vain kelpaa keksinnöksi.

Mutta mutta … pätevältä suojalta vaaditaan uutuutta ja keksinnöllisyyttä. Ne eivät kuitenkaan ole myöntämisen edellytyksiä. Jos PRH ei tutki keksinnön uutuutta, miten voin tietää, onko keksintöni uusi? Keksintö on kuvattava hakemuksessa riittävästi ja selkeästi, vaatimusten on suojattava se, mitä halutaan.

Jos PRH ei ota kantaa siihen mitä vaatimukseni suojaavat, voinko olla varma suojan kattavuudesta? Voiko hyödyllisyysmallin antama suoja koskaan olla pätevä, luotettava tai uskottava?

Usein keksinnön uutuutta kannattaa tutkia erikseen

Totta kai hyödyllisyysmalli voi olla pätevä, luotettava tai uskottava. Pientä pohdintaa suojan vahvuuden varmentaminen tosin vaatii.

Hakemus on tehtävä samalla huolella kuin patenttihakemus. Virheitä tai epäselvyyksiä ei yleensä voi korjata jälkikäteen.

Jo ennen hakemista on hyvä tutkia edes vähän, josko maailmalla olisi jo aiemmin keksitty jotain samanlaista kuin sinä nyt. Ennakkotutkimuksen voi tehdä itse, tai sitten teettää sen PRH:ssa tai jollain yksityisellä toimijalla.

PRH:lta voi pyytää vireillä olevan hyödyllisyysmallia koskevan hakemuksen tai rekisteröinnin tutkimusta. 300 euron lisämaksulla saat keksinnöllesi uutuustutkimuksen ja lisäsatasella vielä kirjallisen vertailun viitejulkaisujen ja keksintösi eroista. Saat tietoa suojauksesi pätevyydestä. Tutkimusta voi pyytää mihin tahansa hyödyllisyysmalliin, myös muiden omistamiin. PRH:n sivuilta saat lisätietoa.

Nopeus on hyvää ja huonoa

Hakemus sisään ja parissa kuukaudessa nimi nettiin! Lisenssituloja! Oikeuteen kilpailijoita haastamaan!

Mutta hetkinen - hakemus rekisteröidään ja se tulee julkiseksi jo parissa kuukaudessa. Tuotekehityshän on vielä kesken. Ei tätä vielä olisi kannattanut julkistaa. Nyt idea on julkinen ja parempien patenttien hakeminen on vaikeampaa, ellei peräti mahdotonta.


Usein hyödyllisyysmallin rekisteröintiä kannattaa lykätä

Totta kai liian aikainen keksinnön julkiseksitulo voi olla ongelma. Julkistumisen ajankohdan hallinta vaatii pientä pohdintaa.

PRH:lta voi pyytää hyödyllisyysmallin rekisteröinnin ja samalla julkaisun lykkäystä. Lisämaksu on 50 euroa. Rekisteröintiä voi lykätä enintään 15 kuukauden päähän hakemuksen tekemispäivästä. Rekisteröinti on silti varma, ikään kuin koko ajan mukavasti tulollansa. Ja jos yhtäkkiä tulee rekisteröinnin tarve, vaikkapa markkinoille ilmestyy kopio, niin hakemuksen saa nopeasti julkiseksi ja rekisteriin sitä PRH:sta pyytämällä. PRH:n sivuilta saat lisätietoa.

Huolellisuus on vain hyvää!

Hyödyllisyysmalli houkuttelee nopealla ja helpolla rekisteröinnillä. Ole tarkkana. Tutki keksintösi uutuutta. Pidä hyödyllisyysmallihakemus salaisena riittävän pitkään. Tee hakemus huolellisesti - kuin tekisit patenttihakemuksen.

Blogin kirjoittajasta

Kuvassa Teppo Ahremaa Teppo Ahremaa (kuva Ahremaa Oy)


Teppo Ahremaa on pitkän linjan patentti- ja mallioikeusasiamies.

Hän on myös patenttitoimisto Ahremaa Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 29.08.2022