Ohjelmistohyödyllisyysmalli - nykytilanne ja moderneja näkemyksiä

Nykytilanne: Softa hyödyllisyysmallilla

Ohjelmistoja suojataan yleisesti patentoinnilla, jossa suojauksen käytäntö on hyvin muodostunutta ja yleisesti käytössä. Tästä syystä hyödyllisyysmalli on edelleen hyvin tuntematon käsite ohjelmistoinnovaatioiden suojauksessa.

Hyödyllisyysmalli toki myös eroaa patentista. Sen suoja-aika on 10 vuotta. Lisäksi hyödyllisyysmallihakemukset tarkastetaan hakemusvaiheessa vain muodollisesti, teknistä tutkimusta ei yleensä tehdä, ellei sitä erikseen pyydetä. Hyödyllisyysmallin rekisteröimistä vastaan voi vaatia hyödyllisyysmallin mitätöintiä.

PRH:n ohjelmistopatenttiopas kuvaa osiossa neljä lyhyesti periaatteet ohjelmistokeksintöjen suojaamiseen hyödyllisyysmallilla parilla esimerkillä täydentäen.

Hyödyllisyysmallihakemusta laadittaessa tulee erityisesti muistaa, että hyödyllisyysmallilla ei voi nykyään suojata menetelmää. Hyödyllisyysmallin suojavaatimukset tulee siis kirjoittaa laitteen tai järjestelmän muodossa, ei menetelmävaatimuksena. PRH hyväksyy tältä osin ns. toiminnallisen kielen laitesuojavaatimuksen muodossa. Varsinaisen ohjelmisto(suoja)vaatimuksen käytäntö on jäänyt epäselväksi.

Es­imerkkejä hyödyl­lisyys­mallilla suo­ja­tu­ista ohjelmis­tokeksin­nöistä.

Moderneja näkemyksiä: Hyödyllisyysmalli & ohjelmisto?

PRH toteuttaa asiallisesti nykylainsäädännön mahdollistamaa hyödyllisyysmallisuojaa ohjelmistoille. Sen puitteissa mennään. Varsinaisten ohjelmistokeksintöjen osalta suojaus on kuitenkin kovin vajavainen lainsäädännön lähtökohdista johtuen.

Rekisteriin saaminen on toki patenttia nopeampaa, mutta suoja-aika on merkittävästi lyhyempi. Eli lyhyt suoja-aika on haitta. Vaikka tekniikka kehittyy ohjelmistoissa vauhdilla, standardit voivat olla kymmeniä vuosia lähtökohdiltaan samoja.

Myös tutkimattomuus on haitta - eritoten koska selvä ero & teknisyys voivat tuoda isoja negatiivisia yllätyksiä jälkikäteen tutkittuna. PRH on ohjelmistojen teknisyyden ja ns. teknisen (myötä)vaikutuksen osalta ottanut selvään eroon ankaran linjauksen . Tällöin keksintö ei toisikaan selvää eroa, koska keksinnöllinen pointti voi usein olla ns. ei-tekninen piirre, joka jätetään arvioinnista kylmästi pois. Käytäntö on tältä osin joskus jopa Euroopan patenttivirastoa EPOa ankarampaa.

Ohjelmistohyödyllisyysmallin tutkimusta voi toki pyynnöstä pyytää, mutta tällöin kulut kasvavat ja prosessi pitkittyy - kulut lähestyvät jo patentoinnin kulua. Eli merkittävää etua patentointiin nähden ei tältä osin saada.

Ohjelmistohyödyllisyysmalli tarjoaisikin oivan keinon softainnovaatioiden suojaamiseksi, mutta muutama merkittävä poliittinen linjaus tulisi muuttaa suotuisammaksi:

• Menetelmä- ja ohjelmistosuojavaatimus tulisi sallia.
• Ns. tekninen vaatimus on liian ankara. Tämän seurauksena moni hyvä ohjelmistoinnovaatio jää täysin vaille suojaa. Hyödyllisyysmalleissa voisi olla merkittävästi alempi tai kokonaan poistettu edellytys teknisyyden osalta. Poliittisesti tämä olisi hyväksyttävää, sillä linja EU-politiikassa jäisi edelleen patentin osalta harmonisoiduksi EPO-käytännön suhteen, koska vain hyödyllisyysmallia kevennettäisiin.
• Suoja-aikaa olisi mielekästä anomuksesta pidentää 5 vuotta lisäsuojatodistuksilla. Tämä mahdollistaisi paremmin strategisen suojauksen hyödyllisyysmallilla.
  
  

Blogin kirjoittajasta

Kuva: Papula Oy

Tomin ura teollisoikeuksien parissa alkoi Patentti- ja rekisterihallituksessa yli 20 vuotta sitten.