Siirry suoraan sisältöön
Valikko

Usein kysyttyä

1. K: Voiko tavaramerkin varata?

Tavaramerkkiä ei voi "varata". Ainoa tapa on tehdä tavaramerkkihakemus. Tällöin hakija saa hakemuksen vireilletulosta alkaen etuoikeutta myöhemmin tehtäviin hakemuksiin nähden. Hakemuksen vireilletulemisen edellytyksenä on, että hakemus on saapunut PRH:een ja hakemusmaksu on maksettu. Eli jos hakemuksen jättää ja maksaa tänään niin saa paremman etuoikeuden merkkiin kuin kilpailija, joka jättää vastaavan hakemuksen vasta huomenna.


Lue lisää tavaramerkin hakemisesta.

2. K: Voiko tavaramerkkiä käyttää, vaikka sitä ei ole rekisteröity?

Suomessa tavaramerkin rekisteröiminen ei ole edellytys sen käyttämiselle. Tavaramerkkiä voi siis käyttää, vaikka sitä ei olisi rekisteröitykään. Tällöin on syytä kuitenkin varmistaa, ettei tavaramerkin käytöllä loukkaa muiden tavaramerkki- tai nimioikeuksia.


Lue lisää tavaramerkistä.

3. K: Mitä kannattaa tarkistaa ennen tavaramerkkihakemuksen jättämistä tai ennen kuin ryhtyy käyttämään merkkiä?

Ennen tavaramerkkihakemuksen jättämistä kannattaa tutustua sivujemme ohjeisiin. Siirry Ennen hakemista -sivuille.


Lisäksi kannattaa tarkistaa Internetin maksuttomista tietokannoista, ettei samaa tai samankaltaista merkkiä ole jo rekisteröity tavaramerkki- tai kaupparekisteriin tai merkitty laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon. Seuraavat tietokannat ovat käytettävissä maksutta:

Hakuja tehtäessä kannattaa muistaa, että hakukoneet hakevat lähinnä vain identtistä merkkiä. Ne eivät aina ota huomioon esimerkiksi sanojen identtistä ääntämisasua tai muuta samankaltaisuutta. Esimerkiksi sanaa "ECO" kannattaa hakea sekä C:llä, K:lla että G:llä kirjoitettuna; yhdyssanoja kannattaa hakea yhdessä ja erikseen kirjoitettuna, jne. Suosittelemme tutustumaan tietokantojen hakuohjeisiin ja niiden hakumahdollisuuksiin.

4. K: Palautetaanko hakemusmaksu, jos hakemus ei mene läpi?

Hakemusmaksua ei palauteta, vaikka hakemus myöhemmin hylättäisiin tai se jätettäisiin sillensä.

Välttyäkseen turhilta hakemusmaksuilta kannattaa etukäteen nähdä hieman vaivaa ja tutustua tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksiin ja vaatimuksiin.


Lue lisää rekisteröinnin edellytyksistä.

5. K: Kuinka kauan tavaramerkkihakemuksen käsittely kestää?

Tavaramerkkihakemuksen käsittelyaika vaihtelee riippuen hakemuksesta. Käsittelyajat ovat tyypillisesti vaihdelleet kuukauden ja kahden kuukauden välillä.


Tarkista hakemuksen tämänhetkinen keskimääräinen käsittelyaika.

6. K: Sain tavaramerkkihakemuksestani välipäätöksen. Mitä tämä tarkoittaa ja mitä minun pitää tehdä?

Välipäätös tarkoittaa, että tavaramerkkihakemuksestasi on löytynyt muodollinen puute tai rekisteröinnin este.


Muodollisia puutteita ovat esimerkiksi tunnistetiedon puuttuminen, virheellinen maksu tai virhe tavara- ja palveluluettelossa. Vastaa muodolliseen välipäätökseen sähköisessä asiointipalvelussa annetussa määräajassa ja esitä lisäselvitystä taikka korjaa puutteet.


Rekisteröinnin esteitä ovat yleisimmin aikaisemmat tavaramerkit ja toiminimet taikka haetun merkin erottamiskyvyttömyys. Vastaa välipäätökseen sähköisessä asiointipalvelussa annetussa määräajassa ja esitä lisäselvitystä tai korjaa puutteet.


Verkkosivuiltamme löytyvät toimintaohjeet useimpiin välipäätöksissä esiintyviin huomautuksiin. Tutustu ohjeisiin koskien välipäätöksiä ja välipäätöksiin vastaamista.

7. K: Onko mahdollista hakea määräajan pidennystä?

Välipäätösten vastausmääräpäivään voidaan myöntää pidennyksiä. Ensimmäinen pidennys voidaan myöntää ilman perusteluja, mutta seuraavat pidennykset edellyttävät perusteluja. Lisäksi pidennys välipäätöksiin, joiden määräaika päättyy 1.6. - 31.8 voidaan myöntää ilman perusteluja. Pidennys on maksullinen.


Kaikkiin määräaikoihin ei ole mahdollista hakea pidennystä. Esimerkiksi väiteaikaa, valitusaikaa tai määräaikaa sillensä jätetyn hakemuksen käsittelyn jatkamispyynnön tekemiseen ei voida pidentää.


Pidennystä haetaan sähköisessä asiointipalvelussa.

8. K: Miten tavaramerkkiä haetaan?

Hakemus tehdään sähköisessä palvelussa. Palvelun käyttö edellyttää Suomi.fi-tunnistautumista. Palvelu ohjaa sinut lopussa maksamaan hakemusmaksun luottokortilla tai verkkopankissa. Maksaminen edellyttää normaaleja verkkopankissa tarvittavia tunnuksia ja salasanoja tai mobiilivarmennetta. Hakemuksen saa jättää paperilla tai sähköpostin liitteenä vain erityisestä syystä.


Lue lisää tavaramerkin rekisteröinnin hakemisesta.


Huom. Hakemusmaksua ei palauteta, vaikka hakemus myöhemmin hylättäisiin tai se raukeaisi.

9. K: Miten yritys tai muu oikeushenkilö tunnistautuu sähköisiin palveluihin?

Yritys tai muu oikeushenkilö tunnistautuu tavaramerkin sähköisiin palveluihin työntekijänsä henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.


Patentti- ja rekisterihallituksen sähköisissä tavaramerkkipalveluissa on käytössä julkishallinnon Suomi.fi-tunnistautuminen. Tunnistamispalvelusta vastaa Väestörekisterikeskus.

Tunnistautuminen on niin sanottua vahvaa tunnistautumista, mikä tarkoittaa sitä, että palvelun

tarjoajalle on tärkeää tietää, kuka palvelua käyttää. Ei siis riitä, että tiedetään palvelua käyttävä yritys tai organisaatio.


Yritykset ja muut oikeushenkilöt voivat tunnistautua tavaramerkkipalveluihin kolmella tavalla:

  1. Työntekijöidensä henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Kun henkilö käyttää tunnistautumisessa omia henkilökohtaisia pankkitunnuksiaan, hänestä välitetään palveluihin ainoastaan ne tiedot, jotka tarvitaan sähköisen asioinnin mahdollistamiseksi.
  2. Mobiilivarmenteella. Mobiilitunnistautuminen on suomalaisten matkapuhelinoperaattorien tarjoama maksullinen lisäpalvelu.
  3. Varmennekortilla. Tavaramerkkipalveluihin voi käyttää henkilökorttia, joka haetaan poliisilta. Tunnistautumiseen tarvitaan lisäksi kortinlukijalaite ja -ohjelmisto.

Tunnistautumista vaaditaan valtionhallinnon palveluissa tietoturvasyistä. Tunnistautuminen on keino välttää väärinkäytöksiä ja palvelunestohyökkäyksiä.


Lue lisää tunnistautumisesta Suomi.fi-verkkosivustolta.Avautuu uuteen välilehteen

10. K: Antaako suomalainen tavaramerkki suojaa myös ulkomailla?

Suomessa myönnetty tavaramerkki antaa suojaa vain Suomessa. Mikäli suojaa halutaan myös ulkomailla, sitä on haettava siellä erikseen. Vaihtoehtoja on kolme:

  • kansalliset tavaramerkit,
  • kansainvälinen tavaramerkki (Madridin pöytäkirjan mukainen rekisteröinti) ja
  • EU-tavaramerkki,

Lue lisää kansainvälisistä järjestelmistä.

11. K: Milloin tarvitaan asiamiestä?

Hakija, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueella (ETA), voi hakea Suomessa tavaramerkkiä ilman asiamiestä. Sen sijaan tavaramerkin hakijalla tai haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa ETA-alueella, täytyy olla asiamies, jolla on kotipaikka ETA-alueella. Asiamiehenä voi toimia oikeus- tai yksityishenkilö.


Tavaramerkin kansainvälistä suojaamista haluavan kannattaa harkita kääntymistä tavaramerkkiasiamiestoimistojen puoleen.


Asiamiehiä löydät myös teollisoikeusasiamieslautakunnan ylläpitämästä asiamiesrekisteristä.

12. K: ®- ja ™ -merkkien käyttö

Tavaramerkkilaissa ei säädellä ® ja ™ -merkkien käytöstä, mutta oikeuskäytännössä on katsottu, että ® -merkkiä tulisi käyttää vain rekisteröityjen merkkien yhteydessä. Eli jos tavaramerkkiä ei ole rekisteröity Suomessa tai EU:n alueella, ® -merkkiä ei ole syytä käyttää. Sen sijaan ™ -merkkiä voi käyttää, vaikka tavaramerkkiä ei olisikaan rekisteröity (esimerkiksi vakiintuneen tavaramerkin tunnuksena tai silloin kun tavaramerkkihakemus on vireillä).


Tavaramerkkilainsäädännöstä voit lukea lisää verkkosivuiltamme.

13. K: Kumpaa kansainvälistä suojamuotoa kannattaisi käyttää: EU-tavaramerkkiä vai Madridin pöytäkirjan mukaista rekisteröintiä?

Vastauksen siihen, mitä kansainvälistä suojamuotoa kannattaisi käyttää, voi vain hakija itse arvioida. Valintaan vaikuttaa se, missä maissa suojaa tarvitsee nyt ja mahdollisesti muutamien vuosien päästä tulevaisuudessa. Jos tavaramerkkisuojaa tarvitsee esim. Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä, kannattaa ehkä harkita kansainvälistä eli Madridin pöytäkirjan mukaista rekisteröintiä. Jos sen sijaan yritys harjoittaa liiketoimintaa useissa EU-maissa, on EU-tavaramerkki todennäköisesti käytännöllisin ja edullisin ratkaisu.


Tavaramerkin kansainvälistä suojaamista harkitsevan kannattaa kääntyä tavaramerkkiasioita hoitavien toimistojen puoleen.


Asiamiehiä löydät myös teollisoikeusasiamieslautakunnan ylläpitämästä asiamiesrekisteristä.

14. K: Kumpi tulee kalliimmaksi: EU-tavaramerkki vai Madridin pöytäkirjan mukainen rekisteröinti?

Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti.


Kansainvälisen rekisteröinnin hinta riippuu siitä, kuinka monessa ja missä maissa suojaa haetaan. Hintojen laskeminen onnistuu parhaiten WIPOn kotisivuilla olevan "Fee Calculator" –laskimen avulla. Avautuu uuteen välilehteen


EU:n tavaramerkin hakemus- ja rekisteröintimaksut löytyvät EUIPO:n kotisivuilta.Avautuu uuteen välilehteen


15. K: Mistä rekisteröityä tavaramerkkiä koskevista merkinnöistä peritään maksu?

Tarkat tiedot maksuista löytyvät Hakemus- ja rekisteröintimaksut -sivulta. Alla on lueteltu tarkemmin muutamien tapausten osalta, kuinka maksut määräytyvät.


Osauudistus, uudistus ja supistus:
Mikäli rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä jätetään uudistamatta kokonaisia tavara- tai palveluluokkia, ei uudistuksen yhteydessä tarvitse maksaa erikseen muutosmaksua kokonaisten luokkien supistamisesta.


Mikäli uudistamisen yhteydessä tehdään tavara- tai palveluluokan sisällä supistuksia (esim. poistetaan jostain luokasta yksittäisiä tavaranimikkeitä), peritään myös supistuksesta muutosmaksu.


Haltijan tai asiamiehen nimen / kotipaikan muutos:

Haltijan tai asiamiehen nimen tai kotipaikan muutosta koskeva merkintä on maksuton.


Asiamiehen muutos:

Asiamiehen muutos on maksuton.


Siirto- ja nimenmuutosketju:

Mikäli merkki on siirtynyt useammalta haltijalta toiselle ja merkin rekisteritietoihin halutaan kirjauttaa useampi tuon siirtoketjun haltijatiedoista, veloitetaan jokaisen siirtoketjun vaiheen merkitsemisestä oma hakemusmaksunsa.


Mikäli haltijatietoihin halutaan merkittäväksi vain ketjun viimeinen haltijatieto, veloitetaan hakemuksesta tällöin vain yksi maksu.


Tavaramerkin siirto on maksullinen myös hakemusvaiheessa.


Poistot:

Eri oikeuksien poistot ovat maksuttomia (eli käyttöluvan poisto, panttauksen poisto, asiamiehen poisto ja tavaramerkin poisto rekisteristä).


Kielen muutos:

Tavaramerkin kielen muutoksessa muutetaan merkin tavara/palveluluettelon kieli suomesta ruotsiksi tai päinvastoin. Kielen muuttaminen on aina maksullista, myös silloin, jos se tehdään esim. supistushakemuksen yhteydessä.


16. K: Voiko rekisteröityä tavaramerkkiä muuttaa?

Pääsääntöisesti itse tavaramerkkiä (sanaa, logoa, iskulausetta, tms,) ei voida muuttaa sen jälkeen, kun hakemus on jätetty PRH:lle.


Jos kuitenkin haluat yrittää muuttaa vireillä olevaa tai rekisteröityä tavaramerkkiä, sinun on tehtävä siitä hakemus PRH:lle. Rekisteröidyn tavaramerkin muuttaminen on maksullista.


Tarkasta muutosta koskevan maksun suuruus hinnastosta.


Huomaa, että itse merkkiin ei hakemuksen vireille tulon jälkeen eikä rekisteröintiaikana voi juurikaan tehdä muutoksia. Vain sellaiset hyvin vähäiset muutokset, joiden johdosta merkin kokonaisvaikutelma ei muutu, saattavat olla mahdollisia. Useimmiten tämä tarkoittaa siis sitä, että jos tavaramerkki on muuttunut, tulee siitä tehdä uusi hakemus. Kaikki merkinmuutokset arvioidaan tapauskohtaisesti. Yleistäen voisi sanoa, että sanoja ei voi lisätä eikä vaihtaa, mutta vähäinen muutos fontissa tai värisävyissä voi olla mahdollinen.


Tutustu tarkempiin ohjeisiin koskien rekisterissä olevien tietojen muutosta.

17. K: Estääkö toisen yrityksen toiminimi tai aputoiminimi minua hakemasta samannimistä tavaramerkkiä?

Toiminimi tai aputoiminimi voi muodostaa esteen tavaramerkin rekisteröimiselle, jos toiminimi tai toiminimen ns. vahva eli dominoiva osa on lähes identtinen tavaramerkin kanssa. Lisäksi sekoitettavuuden syntyminen edellyttää, että toiminimen/aputoiminimen toimiala kattaa samoja tai samankaltaisia tavaroita/palveluita kuin tavaramerkki.


Toisin sanoen, vaikka nimet olisivat samanlaisia, mutta toimiala kattaa erilaisia tavaroita/palveluita kuin haettavaksi suunniteltu tavaramerkki, ei sekoitettavuutta merkkien/nimien välillä synny.


Tutustu tarkempiin ohjeisiin koskien sekaannusvaaran arviointia.

18. K: Mitä tiedostomuotoja PRH:lle voi lähettää?

Suosittelemme, että tiedostot toimitetaan seuraavissa muodoissa:

  • Asiakirjat: PDF (mielellään PDF/A)
  • Kuvat: JPEG
  • Videotiedostot: WMV, AVI, MP4
  • Multimediatiedosto: MP4
  • Äänitiedostot: MP3, WAV

Liitetiedoston maksimikoko on 15 Mt.


Mikäli käytät jotain muuta tiedostomuotoa, olet vastuussa siitä, että alkuperäiset tiedostot voidaan muuntaa tiedostomuotoon, jonka PRH pystyy avaamaan.


Jos liitteitä on paljon tai ne ovat maksimikokoa suurempia, voit toimittaa materiaalin esim. pilvipalvelun kautta.


Tavaramerkin yhteystiedot