Siirry suoraan sisältöön
Palvelut netissä
Yhteystiedot
Valikko

Usein kysyttyä

1. K: Voi­ko ta­va­ra­mer­kin va­ra­ta?

Tavaramerkkiä ei voi "varata" etukäteen, mutta jo tavaramerkkihakemus auttaa suojaamaan merkkiä

Tee hakemus, jos haluat varmistaa itsellesi etuoikeuden merkkiin. Kun olet täyttänyt ja maksanut hakemuksen ja PRH on saanut sen, hakemuksesi on  etusijalla verrattuna myöhemmin tulleisiin hakemuksiin.


Lue lisää tavaramerkin hakemisesta.

2. K: Voi­ko ta­va­ra­merk­kiä käyt­tää, vaik­ka sitä ei ole re­kis­te­röi­ty?

Tavaramerkkiä voi käyttää, vaikka sitä ei olisi rekisteröity. Tällöin sinun on syytä kuitenkin varmistaa, ettet loukkaa muiden tavaramerkki- tai nimioikeuksia.

Muista, että jos et rekisteröi tavaramerkkiäsi, joku muu voi sen tehdä. Pahimmassa tapauksessa hän voi sitten kieltää sinua enää käyttämästä merkkiä. 

Lue lisää tavaramerkistä.

3. K: Mitä kan­nat­taa tar­kis­taa en­nen ta­va­ra­merk­ki­ha­ke­muk­sen jät­tä­mis­tä tai en­nen kuin ryh­tyy käyt­tä­mään merk­kiä?

Ennen tavaramerkkihakemuksen jättämistä kannattaa tutustua sivujemme ohjeisiin. Siirry Ennen hakemista -sivuille.


Lisäksi kannattaa tarkistaa maksuttomista tietokannoista, ettei samaa tai samankaltaista merkkiä ole jo rekisteröity tavaramerkki- tai kaupparekisteriin. Seuraavat tietokannat ovat käytettävissä maksutta:

Hakuja tehtäessä kannattaa muistaa, että hakukoneet hakevat lähinnä vain identtistä merkkiä. Ne eivät aina ota huomioon esimerkiksi sanojen identtistä ääntämisasua tai muuta samankaltaisuutta. Esimerkiksi sanaa "ECO" kannattaa hakea sekä C:llä, K:lla että G:llä kirjoitettuna; yhdyssanoja kannattaa hakea yhdessä ja erikseen kirjoitettuna, jne. Suosittelemme tutustumaan tietokantojen hakuohjeisiin ja niiden hakumahdollisuuksiin.

4. K: Pa­lau­te­taan­ko ha­ke­mus­mak­su, jos ha­ke­mus ei mene läpi?

Hakemusmaksua ei palauteta, vaikka hakemus myöhemmin hylättäisiin tai se jätettäisiin sillensä.

Jotta välttyisit turhilta hakemusmaksuilta, kannattaa tutustua tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksiin ja vaatimuksiin etukäteen.

Lue tavaramerkin hakijan pikaopas.Avautuu uuteen välilehteen

5. K: Kuin­ka kau­an ta­va­ra­merk­ki­ha­ke­muk­sen kä­sit­te­ly kes­tää?

Tavaramerkkihakemuksen käsittelyaika vaihtelee riippuen hakemuksesta. Käsittelyaika on viime aikoina ollut noin kuukauden.

Tarkista hakemuksen tämänhetkinen keskimääräinen käsittelyaika.

6. K: Sain ta­va­ra­merk­ki­ha­ke­muk­ses­ta­ni vä­li­pää­tök­sen. Mitä tämä tar­koit­taa ja mitä mi­nun pi­tää teh­dä?

Välipäätös tarkoittaa, että tavaramerkkihakemuksestasi on löytynyt muodollinen puute tai rekisteröinnin este.

Muodollisia puutteita ovat esimerkiksi tunnistetiedon puuttuminen, virheellinen maksu tai virhe tavara- ja palveluluettelossa.

Rekisteröinnin esteitä ovat yleisimmin aikaisemmat tavaramerkit ja toiminimet taikka haetun merkin erottamiskyvyttömyys. 

Vastaa välipäätökseen annetussa määräajassa ja esitä lisäselvitystä tai korjaa puutteet.

Verkkosivuiltamme löytyvät toimintaohjeet useimpiin välipäätöksissä esiintyviin huomautuksiin. Tutustu ohjeisiin koskien välipäätöksiä ja välipäätöksiin vastaamista.

7. K: Onko mah­dol­lis­ta ha­kea mää­rä­ajan pi­den­nys­tä?

Välipäätösten vastausmääräpäivään voidaan myöntää pidennyksiä. Ensimmäinen pidennys voidaan myöntää ilman perusteluja, mutta seuraavat pidennykset edellyttävät perusteluja. Lisäksi pidennys välipäätöksiin, joiden määräaika päättyy 1.6. - 31.8 voidaan myöntää ilman perusteluja. Pidennys on maksullinen.

Kaikkiin määräaikoihin ei ole mahdollista hakea pidennystä. Esimerkiksi väiteaikaa, valitusaikaa tai määräaikaa sillensä jätetyn hakemuksen käsittelyn jatkamispyynnön tekemiseen ei voida pidentää.

Pidennystä haetaan sähköisessä asiointipalvelussa.

8. K: Mi­ten ta­va­ra­merk­kiä hae­taan?

Hakemus tehdään sähköisessä palvelussa. Palvelun käyttö edellyttää Suomi.fi-tunnistautumista. Palvelu ohjaa sinut lopussa maksamaan hakemusmaksun luottokortilla tai verkkopankissa. Maksaminen edellyttää normaaleja verkkopankissa tarvittavia tunnuksia ja salasanoja tai mobiilivarmennetta. Hakemuksen saa jättää paperilla tai sähköpostin liitteenä vain erityisestä syystä.


Lue lisää tavaramerkin rekisteröinnin hakemisesta.


Huom. Hakemusmaksua ei palauteta, vaikka hakemus myöhemmin hylättäisiin tai se raukeaisi.

9. K: Mi­ten yri­tys tai muu oi­keus­hen­ki­lö tun­nis­tau­tuu säh­köi­siin pal­ve­lui­hin?

Yritys tai muu oikeushenkilö tunnistautuu tavaramerkin sähköisiin palveluihin työntekijänsä henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.


Patentti- ja rekisterihallituksen sähköisissä tavaramerkkipalveluissa on käytössä julkishallinnon Suomi.fi-tunnistautuminen. Tunnistamispalvelusta vastaa Väestörekisterikeskus.

Tunnistautuminen on niin sanottua vahvaa tunnistautumista, mikä tarkoittaa sitä, että palvelun

tarjoajalle on tärkeää tietää, kuka palvelua käyttää. Ei siis riitä, että tiedetään palvelua käyttävä yritys tai organisaatio.


Yritykset ja muut oikeushenkilöt voivat tunnistautua tavaramerkkipalveluihin kolmella tavalla:

  1. Työntekijöidensä henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Kun henkilö käyttää tunnistautumisessa omia henkilökohtaisia pankkitunnuksiaan, hänestä välitetään palveluihin ainoastaan ne tiedot, jotka tarvitaan sähköisen asioinnin mahdollistamiseksi.
  2. Mobiilivarmenteella. Mobiilitunnistautuminen on suomalaisten matkapuhelinoperaattorien tarjoama maksullinen lisäpalvelu.
  3. Varmennekortilla. Tavaramerkkipalveluihin voi käyttää henkilökorttia, joka haetaan poliisilta. Tunnistautumiseen tarvitaan lisäksi kortinlukijalaite ja -ohjelmisto.

Tunnistautumista vaaditaan valtionhallinnon palveluissa tietoturvasyistä. Tunnistautuminen on keino välttää väärinkäytöksiä ja palvelunestohyökkäyksiä.


Lue lisää tunnistautumisesta Suomi.fi-verkkosivustolta.Avautuu uuteen välilehteen

10. K: An­taa­ko suo­ma­lai­nen ta­va­ra­merk­ki suo­jaa myös ul­ko­mail­la?

Suomessa myönnetty tavaramerkki antaa suojaa vain Suomessa. Mikäli suojaa halutaan myös ulkomailla, sitä on haettava siellä erikseen. Vaihtoehtoja on kolme:

  • kansalliset tavaramerkit,
  • kansainvälinen tavaramerkki (Madridin pöytäkirjan mukainen rekisteröinti) ja
  • EU-tavaramerkki,

Lue lisää kansainvälisistä järjestelmistä.

11. K: Mil­loin tar­vi­taan asia­mies­tä?

Hakija, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueella (ETA), voi hakea Suomessa tavaramerkkiä ilman asiamiestä. Sen sijaan tavaramerkin hakijalla tai haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa ETA-alueella, täytyy olla asiamies, jolla on kotipaikka ETA-alueella. Asiamiehenä voi toimia oikeus- tai yksityishenkilö.


Tavaramerkin kansainvälistä suojaamista haluavan kannattaa harkita kääntymistä tavaramerkkiasiamiestoimistojen puoleen.


Asiamiehiä löydät myös teollisoikeusasiamieslautakunnan ylläpitämästä asiamiesrekisteristä.

12. K: ®- ja ™ -merk­kien käyt­tö

Tavaramerkkilaissa ei säädellä ® ja ™ -merkkien käytöstä, mutta oikeuskäytännössä on katsottu, että ® -merkkiä tulisi käyttää vain rekisteröityjen merkkien yhteydessä. Eli jos tavaramerkkiä ei ole rekisteröity Suomessa tai EU:n alueella, ® -merkkiä ei ole syytä käyttää. Sen sijaan ™ -merkkiä voi käyttää, vaikka tavaramerkkiä ei olisikaan rekisteröity (esimerkiksi vakiintuneen tavaramerkin tunnuksena tai silloin kun tavaramerkkihakemus on vireillä).


Tavaramerkkilainsäädännöstä voit lukea lisää verkkosivuiltamme.

13. K: Kum­paa kan­sain­vä­lis­tä suo­ja­muo­toa kan­nat­tai­si käyt­tää: EU-ta­va­ra­merk­kiä vai Madri­din pöy­tä­kir­jan mu­kais­ta re­kis­te­röin­tiä?

Vastauksen siihen, mitä kansainvälistä suojamuotoa kannattaisi käyttää, voi vain hakija itse arvioida. Valintaan vaikuttaa se, missä maissa suojaa tarvitsee nyt ja mahdollisesti muutamien vuosien päästä tulevaisuudessa. Jos tavaramerkkisuojaa tarvitsee esim. Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä, kannattaa ehkä harkita kansainvälistä eli Madridin pöytäkirjan mukaista rekisteröintiä. Jos sen sijaan yritys harjoittaa liiketoimintaa useissa EU-maissa, on EU-tavaramerkki todennäköisesti käytännöllisin ja edullisin ratkaisu.


Tavaramerkin kansainvälistä suojaamista harkitsevan kannattaa kääntyä tavaramerkkiasioita hoitavien toimistojen puoleen.


Asiamiehiä löydät myös teollisoikeusasiamieslautakunnan ylläpitämästä asiamiesrekisteristä.

14. K: Kum­pi tu­lee kal­liim­mak­si: EU-ta­va­ra­merk­ki vai Madri­din pöy­tä­kir­jan mu­kai­nen re­kis­te­röin­ti?

Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti.


Kansainvälisen rekisteröinnin hinta riippuu siitä, kuinka monessa ja missä maissa suojaa haetaan. Hintojen laskeminen onnistuu parhaiten WIPOn kotisivuilla olevan "Fee Calculator" –laskimen avulla. Avautuu uuteen välilehteen


EU:n tavaramerkin hakemus- ja rekisteröintimaksut löytyvät EUIPO:n kotisivuilta.Avautuu uuteen välilehteen


15. K: Mis­tä re­kis­te­röi­tyä ta­va­ra­merk­kiä kos­ke­vis­ta mer­kin­nöis­tä pe­ri­tään mak­su?

Tarkat tiedot maksuista löytyvät Hakemus- ja rekisteröintimaksut -sivulta. Alla on lueteltu tarkemmin muutamien tapausten osalta, kuinka maksut määräytyvät.


Osauudistus, uudistus ja supistus:
Mikäli rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä jätetään uudistamatta kokonaisia tavara- tai palveluluokkia, ei uudistuksen yhteydessä tarvitse maksaa erikseen muutosmaksua kokonaisten luokkien supistamisesta.


Mikäli uudistamisen yhteydessä tehdään tavara- tai palveluluokan sisällä supistuksia (esim. poistetaan jostain luokasta yksittäisiä tavaranimikkeitä), peritään myös supistuksesta muutosmaksu.


Haltijan tai asiamiehen nimen / kotipaikan muutos:

Haltijan tai asiamiehen nimen tai kotipaikan muutosta koskeva merkintä on maksuton.


Asiamiehen muutos:

Asiamiehen muutos on maksuton.


Siirto- ja nimenmuutosketju:

Mikäli merkki on siirtynyt useammalta haltijalta toiselle ja merkin rekisteritietoihin halutaan kirjauttaa useampi tuon siirtoketjun haltijatiedoista, veloitetaan jokaisen siirtoketjun vaiheen merkitsemisestä oma hakemusmaksunsa.


Mikäli haltijatietoihin halutaan merkittäväksi vain ketjun viimeinen haltijatieto, veloitetaan hakemuksesta tällöin vain yksi maksu.


Tavaramerkin siirto on maksullinen myös hakemusvaiheessa.


Poistot:

Eri oikeuksien poistot ovat maksuttomia (eli käyttöluvan poisto, panttauksen poisto, asiamiehen poisto ja tavaramerkin poisto rekisteristä).


Kielen muutos:

Tavaramerkin kielen muutoksessa muutetaan merkin tavara/palveluluettelon kieli suomesta ruotsiksi tai päinvastoin. Kielen muuttaminen on aina maksullista, myös silloin, jos se tehdään esim. supistushakemuksen yhteydessä.


16. K: Voi­ko re­kis­te­röi­tyä ta­va­ra­merk­kiä muut­taa?

Pääsääntöisesti itse tavaramerkkiä (sanaa, logoa, iskulausetta, tms,) ei voida muuttaa sen jälkeen, kun hakemus on jätetty PRH:lle.


Jos kuitenkin haluat yrittää muuttaa vireillä olevaa tai rekisteröityä tavaramerkkiä, sinun on tehtävä siitä hakemus PRH:lle. Rekisteröidyn tavaramerkin muuttaminen on maksullista.


Tarkasta muutosta koskevan maksun suuruus hinnastosta.


Huomaa, että itse merkkiin ei hakemuksen vireille tulon jälkeen eikä rekisteröintiaikana voi juurikaan tehdä muutoksia. Vain sellaiset hyvin vähäiset muutokset, joiden johdosta merkin kokonaisvaikutelma ei muutu, saattavat olla mahdollisia. Useimmiten tämä tarkoittaa siis sitä, että jos tavaramerkki on muuttunut, tulee siitä tehdä uusi hakemus. Kaikki merkinmuutokset arvioidaan tapauskohtaisesti. Yleistäen voisi sanoa, että sanoja ei voi lisätä eikä vaihtaa, mutta vähäinen muutos fontissa tai värisävyissä voi olla mahdollinen.


Tutustu tarkempiin ohjeisiin koskien rekisterissä olevien tietojen muutosta.

17. K: Es­tää­kö toi­sen yri­tyk­sen toi­mi­ni­mi tai apu­toi­mi­ni­mi mi­nua ha­ke­mas­ta sa­man­ni­mis­tä ta­va­ra­merk­kiä?

Toiminimi tai aputoiminimi voi muodostaa esteen tavaramerkin rekisteröimiselle, jos toiminimi tai toiminimen ns. vahva eli dominoiva osa on lähes identtinen tavaramerkin kanssa. Lisäksi sekoitettavuuden syntyminen edellyttää, että toiminimen/aputoiminimen toimiala kattaa samoja tai samankaltaisia tavaroita/palveluita kuin tavaramerkki.


Toisin sanoen, vaikka nimet olisivat samanlaisia, mutta toimiala kattaa erilaisia tavaroita/palveluita kuin haettavaksi suunniteltu tavaramerkki, ei sekoitettavuutta merkkien/nimien välillä synny.


Tutustu tarkempiin ohjeisiin koskien sekaannusvaaran arviointia.

18. K: Mitä tie­dos­to­muo­to­ja PRH:lle voi lä­het­tää?

Suosittelemme, että tiedostot toimitetaan seuraavissa muodoissa:

  • Asiakirjat: PDF (mielellään PDF/A)
  • Kuvat: JPEG
  • Videotiedostot: WMV, AVI, MP4
  • Multimediatiedosto: MP4
  • Äänitiedostot: MP3, WAV

Liitetiedoston maksimikoko on 15 Mt.


Mikäli käytät jotain muuta tiedostomuotoa, olet vastuussa siitä, että alkuperäiset tiedostot voidaan muuntaa tiedostomuotoon, jonka PRH pystyy avaamaan.


Jos liitteitä on paljon tai ne ovat maksimikokoa suurempia, voit toimittaa materiaalin esim. pilvipalvelun kautta.


Tavaramerkin yhteystiedot