Tuntemisen menettelyt

Tekemänsä riskiarvion perusteella tilintarkastaja voi joissain tilanteissa noudattaa asiakkaan tuntemisen menettelyjä joko yksinkertaistetusti tai tehostetusti.

1. Yksinkertaistettu tunteminen

Yksinkertaistettu tunteminen tarkoittaa, että tilintarkastaja voi suorittaa velvoitteensa kevennettyinä. Menettelyn voi valita, jos tilintarkastaja arvioi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskin vähäiseksi asiakassuhteessa.

Huomaa: Yksinkertaistettu tunteminen ei tarkoita, että velvollisuudet voi jättää hoitamatta. Kysymys on menettelyn keventämisestä, joka voi koskea esimerkiksi tuntemistietojen määrää tai lähteitä tai henkilöllisyyden todentamisen ajoitusta.

Olennaista on, että tilintarkastaja voi perustella yksinkertaistetun menettelyn riskiarviossaan. Tilintarkastajan on aina huolehdittava siitä, että poikkeukselliset tai epätavalliset liiketoimet voidaan havaita.

2. Tehostettu tunteminen

Tilintarkastajan täytyy soveltaa asiakkaan tuntemisessa tehostettua menettelyä seuraavissa tilanteissa:

  • Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski on tavanomaista suurempi asiakassuhteessa tai liiketoimessa.
  • Asiakkaalla tai liiketoimella on liittymäkohta Euroopan talousalueen ulkopuoliseen ns. korkean riskin maahan.
  • Asiakassuhteeseen tai liiketoimeen liittyy poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä.
  • Asiakas tunnistetaan etäyhteyden välityksellä.

Tehostetussa menettelyssä tilintarkastaja kiinnittää asiakkaaseen ja tämän liiketoimiin tavallista suurempaa huomiota sen varmistamiseksi, että asiakassuhteeseen ei liity rahanpesua ja terrorismin rahoittamista.

Käytännössä tehostettua tunteminen tarkoittaa esimerkiksi huomion erityisen huomion kiinnittämistä henkilöllisyyden todentamiseen ja asiakirjojen luotettavuuteen, liiketoimien taustan ja tarkoituksen selvittämiseen, varojen alkuperään sekä asiakassuhteen seuraamiseen.

Euroopan talousalueen ulkopuoliset ns. korkean riskin valtiot

Tehostettua tuntemisvelvollisuutta edellytetään myös silloin, kun tilintarkastuksen yhteydessä havaitaan liiketoimia tai maksuja, jotka liittyvät EU-komission määrittelemiin Euroopan talousalueen ulkopuolisiin ns. korkean riskin valtioihin. Ajantasainen lista korkean riskin valtioista löytyy EU:n komission sivuilta. Tutustu listaan korkean riskin valtioista.

Näissä tilanteissa tilintarkastajan täytyy hankkia lisätietoja seuraavista:

  • asiakas ja tosiasialliset edunsaajat
  • perustettavan liikesuhteen tarkoitus
  • asiakkaan ja tosiasiallisten edunsaajien varojen ja varallisuuden alkuperä
  • liiketoimien syyt.

Lisäksi tilintarkastajan täytyy:

  • hankkia tilintarkastusyhteisön ylemmän johdon hyväksyntä asiakassuhteen aloittamiselle ja jatkamiselle
  • seurata asiakassuhdetta tehostetusti tekemällä tarkastuksia enemmän ja useammin sekä valitsemalla liiketoimia laajempaan selvitykseen.

Jos riskiarvion mukaan on tarpeellista, tilintarkastajan täytyy lisäksi:

  • soveltaa muita tarpeellisia ja tehostettuja asiakkaan tuntemismenettelyjä
  • käyttää tarvittavia raportointimenetelmiä
  • rajoittaa asiakassuhteita ja liiketoimia korkean riskin valtioista tulevien asiakkaiden kanssa.

Korkean riskin valtioihin liittyvän rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien torjumiseksi PRH:lla on käytössään eräitä järeitäkin toimenpiteitä. PRH voi esimerkiksi kieltää tytäryhtiön tai sivuliikkeen perustamisen Suomeen tai ilmoitusvelvollisen sivuliikkeen perustamisen korkean riskin valtioon.

Poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt

Jos asiakassuhteeseen tai liiketoimintaan liittyy poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä, tilintarkastajan täytyy tuntea heidät tehostetusti. Lue lisää poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä. LINKKI määritelmät-alasivulle.

Rahanpesulain 3 luvun 13 §:ssä säädetään poliittisesti vaikutusvaltaiseen henkilöön liittyvästä tehostetusta tuntemisvelvollisuudesta. Tilintarkastajan on noudatettava pykälässä säädettyjä menettelyjä poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön tunnistamiseksi.

Etätunnistamistilanteet

Etätunnistamiseksi kutsutaan tilannetta, jossa tilintarkastajan asiakas eli tilintarkastuksen kohde ei ole läsnä tunnistettaessa ja henkilöllisyyttä todennettaessa.

Etätunnistamistilanteissa tilintarkastajan täytyy

  1. todentaa asiakkaan henkilöllisyys hankkimalla lisäasiakirjoja tai -tietoja luotettavasta lähteestä;
  2. varmistaa, että mahdolliseen epäilyttävään liiketoimeen liittyvä suoritus tulee pankin tai muun luottolaitoksen tililtä tai se maksetaan aiemmin asiakkaan nimiin avatulle tilille;
  3. todentaa asiakkaan henkilöllisyyden jollakin seuraavista:
  • vahvan sähköisen tunnistamisen väline, joka perustuu lakiin vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköiseistä luottamuspalveluista
  • sähköisen allekirjoitukseen hyväksytty varmenne, joka perustuu EU:n asetukseen sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista
  • muu sähköisen tunnistamistekniikan väline, joka on tietoturvallinen ja todisteellinen.

Lue lisää etätunnistamiseen liittyvästä lainsäädännöstä Finlex-säädöstietopankissa:

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista
EU:n asetus sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista (910/2014), 28 artikla

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 31.10.2021