Säätiövalvonta vuonna 2025
Vuosiselvitysvalvonta
Vuonna 2025 Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) säätiövalvonta kiinnitti aikaisempaan tapaan huomiota tilintarkastajien tilintarkastuskertomuksissa tekemiin havaintoihin. Tarkastimme yhä useamman säätiön osalta myös toimintakertomuksen sisältövaatimusten noudattamisen ja toimintakertomuksen allekirjoittamisen.
Myös tilintarkastuskertomuksissa (noin 40 kpl) havaittiin puutteita. Useassa niistä puuttui esimerkiksi tieto siitä, oliko tilintarkastaja tilintarkastuskertomuksessaan lausunut myös tilinpäätökseen sisältyneistä liitetiedoista, rahoituslaskelmasta tai konsernitilinpäätöksestä.
Helmikuussa ja kesäkuussa PRH lähetti säätiöille sähköpostitse ohjeen vuosiselvityksen toimittamisesta. Enemmistö säätiöistä toimitti vuosiselvityksen säätiölaissa määrätyn kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Puutteellisista vuosiselvityksistä lähetimme säätiöille 579 korjauskehotusta. Suurin osa korjauskehotuksista koski puuttuvia tase-erittelyitä tai liitetietoja, tai että toimintakertomukselta puuttui hallituksen jäsenten allekirjoituksia. Myös toimintakertomuksen sisällössä havaittiin puutteita.
Syyskuussa lähetimme kehotuskirjeen 309 säätiölle, jotka eivät olleet toimittaneet vuosiselvitystä määräajassa.
Jos säätiö kehotuksesta huolimatta jättää vuosiselvityksen kokonaan toimittamatta tai toimittaa sen puutteellisena, PRH voi velvoittaa kenen tahansa säätiön hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan sakon uhalla täyttämään velvollisuuden määräämässään ajassa. Ennen uhkasakon asettamista ja tuomitsemista PRH lähettää henkilökohtaisen kehotuksen hallituksen jäsenelle tai toimitusjohtajalle. Näiden kehotusten lähettäminen tilikauden 2024 vuosiselvityspuutteiden osalta on kesken.
Vuonna 2025 perimme käsittelymaksuna 85 euroa niiltä säätiöiltä, jotka toimittivat vuosiselvityksen myöhässä eli yli kuusi kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Myöhästyneiden vuosiselvitysten käsittelymaksuista lähetimme laskun 156 säätiölle. 1.1.2026 alkaen myöhässä toimitetun vuosiselvityksen käsittelymaksu nousee 105 euroon.
Vuosiselvitysten rekisteröinnin yhteydessä vertasimme hallituksen kokoonpanoa säätiörekisterissä oleviin tietoihin. Lähetimme 55 säätiölle kehotuksen saattaa säätiörekisterin tiedot ajan tasalle. Näistä säätiöistä osa on jo päivittänyt säätiörekisterissä olevat hallitusta koskevat tiedot.
Infotilaisuus ”Säätiöt ja tilintarkastus”
Lokakuussa 2025 PRH:n säätiövalvonta järjesti tilintarkastajille suunnatun infotilaisuuden, jossa säätiövalvonnan asiantuntijat esittelivät havaintojaan. Edellisen vuoden tilaisuudesta saadun palautteen perusteella käytiin läpi oikeustapauksia (KKO ja KHO) sekä säätiövalvonnan omaa ratkaisukäytäntöä.
Valvontapäätökset
Vuonna 2025 annoimme 20 valvontapäätöstä säätiöiden valvonta-asioissa.
Lähes joka toisessa valvonta-asiassa havaittiin puutteita säätiön tarkoituksen toteuttamisessa (säätiölaki 1 luku 2 § ja 4 §). Joissain tapauksissa säätiön hyödyllistä tarkoitusta edistävää toimintaa ei ollut tuettu tai harjoitettu useana vuotena tai sitä ei ollut toteutettu sääntöjen mukaisesti. Säätiö ei esimerkiksi lähtökohtaisesti saa jakaa avustuksia toistuvasti samalle taholle pelkästään siksi, ettei se saa muita hakemuksia. Taloudellista etua ei myöskään saa tuottaa säätiön perustajalle, ellei säätiö ole säätiölain 1 luvun 9 §:n tarkoittama tukisäätiö. Perustaja kuuluu säätiön lähipiiriin.
Lähipiiritoimien tekemisessä ja niiden ilmoittamisessa toimintakertomuksessa havaittiin jälleen puutteita usean säätiön kohdalla (säätiölaki 1 luku 2 § sekä 5 luku 2 § ja 3 §). Aina lähipiiriin kuuluvia ei ollut edes tunnistettu (säätiölaki 1 luku 8 §).
Useassa valvontapäätöksessään PRH:n säätiövalvonta totesi, ettei hallitus ollut huolehtinut säätiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (säätiölaki 3 luku 2 §). Puutteita ilmeni mm. säätiön lakisääteisten tehtävien hoitamisessa, kuten lain vaatimukset täyttävän vuosiselvityksen toimittamisessa ajallaan sekä hallituksen kokoonpanossa tai tilintarkastajissa tapahtuneiden muutosten ilmoittamisessa. Myös esteellisyyssäännösten noudattamista arvioitiin kahdessa valvonta-asiassa (säätiölaki 3 luku 4 §). Useat säätiöt olivat laiminlyöneet kokousten pitämisen sääntöjen edellyttämällä tavalla.
Yhdessä valvonta-asiassa PRH:n säätiövalvonta kiinnitti säätiön hallituksen huomiota säätiölain mukaisiin velvollisuuksiin ja niiden laiminlyönnistä mahdollisesti seuraavaan vahingonkorvausvastuuseen (säätiölaki 8 luku 1 §). Asiassa oli kyse kolmen kaupungin perustamasta säätiöstä. Vaikka kaupungeilla onkin oikeus nimittää säätiön hallituksen jäseniä ja säätiön sääntöjen mukaan myös oikeus ohjata ja valvoa säätiön toimintaa, on säätiö perustajastaan erillinen oikeushenkilö (säätiölaki 1 luku 2 §). Säätiön perustamisen jälkeen perustajan valta säätiöön ja sille lahjoitettuun omaisuuteen katkeaa. Päätöksessä käsiteltiin myös intressiristiriitojen mahdollisia vaikutuksia ja esteellisyyttä (säätiölaki 3 luku 4 §).
Kahdessa valvonta-asiassa PRH:n säätiövalvonta arvioi säätiön hallintokustannusten määrää. Ensimmäisessä niistä säätiön hallintokustannukset olivat useana vuonna peräkkäin ylittäneet moninkertaisesti tarkoituksen toteuttamiseen käytettyjen varojen määrän. Erityisesti säätiön henkilöstökulut olivat korkeat. PRH katsoi, että säätiön hallitus oli laiminlyönyt säätiön toiminnan järjestämisen asianmukaisesti säätiölain 1 luvun 4 §:n ja 3 luvun 2 §:n mukaisesti. PRH mm. määräsi hallituksen ryhtymään toimiin säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi ja samalla huolehtimaan siitä, että hallintokustannukset pysyvät säätiölain mukaisina. Toisessa valvonta-asiassa PRH:n säätiövalvonta arvioi säätiön tekemää asiamiessopimusta asianajotoimiston kanssa ja sille maksettujen palkkioiden määrää. Asianajotoimisto kuului säätiön lähipiiriin.
Kahdessa valvonta-asiassa oli kyse siitä, miten säätiön hallitus oli järjestänyt säätiön varainhoidon ja kirjanpidon valvonnan (säätiölaki 3 luku 2 §). Säätiöissä oli ilmennyt epäiltyjä taloudellisia väärinkäytöksiä, joiden selvittämiseksi säätiön hallituksen oli lisäksi huolellisuusvelvollisuuden nojalla tullut ryhtyä tarvittaviin toimiin (säätiölaki 1 luku 4 §).
Yhdessä valvonta-asiassa PRH arvioi säätiön varainhoidon suunnitelmallisuutta (säätiölaki 1 luku 5 §) ja johdon huolellisuusvelvollisuuden noudattamista (säätiölaki 1 luku 4 §) sen jälkeen, kun säätiö oli joutunut kirjaamaan alas merkittävän määrän tekemiään sijoituksia. Varainhoidon suunnitelmallisuutta säätiön toimintaedellytysten turvaamiseksi arvioitiin myös useassa muussa valvonta-asiassa.
Kahteen säätiöön, jotka olivat jääneet ilman päätösvaltaista hallitusta, PRH määräsi uskotun miehen hoitamaan säätiön asioita (säätiölaki 14 luku 11 §).
Oikeudenkäynnit 2025
Hallinto-oikeudet
Itä-Helsingin kulttuurisäätiö sr
PRH antoi heinäkuussa 2023 päätöksen, jolla se määräsi säätiötä noudattamaan aiemmin antamaansa valvontapäätöstä säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi. Lisäksi säätiön oli ryhdyttävä toimiin säätiön arkiston saamiseksi haltuunsa ja asianmukaisiin tiloihin. Menettelyllään säätiön hallitus oli rikkonut huolellisuusvelvollisuutta (säätiölaki 1 luku 4 §)
Säätiö valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 29.10.2024 antamallaan päätöksellä. Säätiö haki valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka hylkäsi valituslupahakemuksen 3.10.2025 antamallaan päätöksellä. Hallinto-oikeuden päätös asiassa sai näin ollen lainvoiman.
Aiemmin vireille tulleet oikeudenkäynnit
Yleiset tuomioistuimet
Pohjola-Nordenin tukisäätiö sr
PRH teki 13.12.2021 päätöksen, jonka mukaan se käyttää toissijaista kanneoikeuttaan Pohjola-Nordenin tukisäätiö sr:n entisiä hallituksen jäseniä vastaan säätiölle aiheutuneen vahingon korvaamiseksi. Säätiön entisen asiamiehen epäiltiin vuosien 2015–2021 aikana kavaltaneen säätiön varoja 275 650 euroa. PRH:n valvontapäätöksen mukaan säätiön hallitus oli laiminlyönyt säätiön hallinnon järjestämisen ja asiamiehen valvonnan (säätiölaki 3 luku 2 §).
Helsingin käräjäoikeudessa 17.4.2024 pidetyssä oikeudenkäynnissä entinen asiamies tunnusti menetelleensä syytekohtien mukaisesti ja myönsi asianomistajien (mukaan lukien säätiö) esittämät korvausvaatimukset sellaisinaan kaikilta osin oikeiksi. Käräjäoikeus velvoitti antamallaan tuomiolla entisen asiamiehen korvaamaan säätiölle yhteensä 291 478,56 euroa viivästyskorkoineen.
Säätiölain 8 luvun 1 §:n mukaan hallituksen jäsenen on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään säätiölain mukaisen huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tai muuten säätiölakia tai säätiön sääntöjä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut säätiölle. Kanne on 6 §:n mukaan nostettava viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin.
Asiassa teetetyn oikeudellisen arvion perusteella PRH oli aikaisemmin päätynyt nostamaan kanteen kolmea säätiön entistä hallituksen jäsentä vastaan vuosina 2016–2021 syntyneiden vahinkojen korvaamiseksi säätiölle. Kanne jätettiin Helsingin käräjäoikeuteen 30.12.2021. Haastehakemuksessaan PRH vaati kaikkia kolmea vastaajaa yhteisvastuullisesti korvaamaan säätiölle 92 650 euroa korkoineen sekä lisäksi kahta vastaajaa yhteisvastuullisesti korvaamaan säätiölle 156 000 euroa. Lisäksi PRH vaati kaikkia kolmea vastaajaa korvaamaan PRH:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Kahden vastaajan osalta asiassa päädyttiin sovinnolliseen ratkaisuun tammikuussa 2024. Sovintosopimuksen perusteella heistä kumpikin suoritti säätiölle 33 750 euron korvauksen oikeudenkäynnin välttämiseksi. Myös tilintarkastusyhteisö oli sovintosopimuksen osapuoli ja suoritti säätiölle 163 750 euron korvauksen.
Yhden vastaajan osalta vahingonkorvausvaatimuksia käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa huhtikuussa 2025. Käräjäoikeus antoi asiassa tuomion 2.5.2025, jolla se hylkäsi PRH:n kanteen kokonaisuudessaan.
Johtopäätöksenään käräjäoikeus katsoi, ettei allekirjoittamaton hallituksen pöytäkirja eikä vastaajan itse allekirjoittama muutosilmoitus PRH:lle muodosta riittävää perustetta katsoa vastaajan tulleen valituksi säätiön hallituksen jäseneksi. Aikaisemmassa rikosoikeudenkäynnissä säätiön entinen asiamies oli myöntänyt väärentäneensä lukuisia asiakirjoja ja ilmeisesti myös erehdyttänyt vastaajan allekirjoittamaan joitakin todisteena käytettyjä asiakirjoja. Käräjäoikeuden mukaan luotettavaa näyttöä ei myöskään esitetty vastaajan tosiasiallisesta osallistumisesta säätiön hallituksen toimintaan. Pääkäsittelyssä esitetty henkilötodistelu tuki vastaajan näkemyksiä erityisesti siitä, ettei häntä ollut valittu säätiön hallitukseen ja ettei hän säätiön hallituksen jäsenenä myöskään ollut toiminut.
Käräjäoikeus velvoitti PRH:n korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikuluina vaatimat 46 661,59 euroa viivästyskorkoineen.
PRH ei hakenut ratkaisuun muutosta valittamalla, joten käräjäoikeuden päätös on lainvoimainen.
Säätiövalvonnan oikeudenkäyntikulut 2025
Säätiövalvonnan oikeudenkäyntikulut vuonna 2025 olivat 6 480 euroa. Lisäksi PRH maksoi vastapuolelle oikeudenkäyntikulukorvauksina 46 661,59 euroa.