EPO tiedottaa: Suomella neljänneksi eniten korkeakoulupatentteja henkeä kohden Euroopassa

Euroopan patenttiviraston (European Patent Office, EPO) tänään julkaisemassa uudessa raportissa todetaan, että eurooppalaisista yliopistoista ja korkeakouluista alkunsa saaneita keksintöjä koskevien patenttihakemusten määrä on ollut nousussa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Nykyään niiden osuus kaikista eurooppalaisten hakijoiden EPO:lle jättämistä patenttihakemuksista on 10,2 prosenttia. Korkeakoulupatenttien osuus Suomessa on 10 prosenttia kaikista suomalaisten hakijoiden vuosina 2000–2020 EPO:lle jättämistä eurooppapatenttihakemuksista.

Korkeakoulupatentteja on eniten Saksalla, Ranskalla, Britannialla ja Italialla.
Suomi on sijalla 11, suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen osuuden ollessa 3,13 prosenttia kaikista eurooppalaisista korkeakoulupatenteista.
Eurooppalaisista yliopistoista ja korkeakouluista vain 5 prosenttia tekee puolet kaikista korkeakoulupatentteja koskevista hakemuksista.
Suomella on Euroopassa neljänneksi eniten korkeakoulupatentteja henkeä kohden, haettujen korkeakoulupatenttien määrän ollessa 618,7 kappaletta miljoonaa ihmistä kohden vuosina 2000–2020.

”Akateemisella laadukkuudella on Euroopassa pitkät perinteet, mutta tutkimustyön muuttaminen kaupalliseksi menestykseksi ei ole meille aina helppoa”, sanoo EPO:n pääjohtaja António Campinos. ”Tässä tutkimuksessa valaistaan akateemista kekseliäisyyttä kaikkialla Euroopassa toimintatapoihin ja strategioihin vaikuttamisen lisäämiseksi. Hyödyntämällä patentteja lisensoinnin, yhteistyön tai spin-out-yritysten kautta yliopistojen ja korkeakoulujen vaikutus voi voimistua niin markkina-arvon kuin sosiaalisen arvon osalta. Kuten Draghin tuoreessa raportissa korostetaan, työtä on vielä tehtävä, jotta Eurooppaan saadaan aikaiseksi sisämarkkinat tutkimustyölle ja teknologialle. Eurooppalaisia korkeakoulupatentteja omistavista startup-yrityksistä 10 prosentilla pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa.”

Yliopistojen ja korkeakoulujen omistamien patenttien määrä nousussa

Kaksi kolmasosaa kaikista patenttihakemuksista, jotka ovat saaneet alkunsa yliopistoissa ja korkeakouluissa viimeisen kahden vuosikymmen aikana, on muiden yhteisöjen kuin itse oppilaitosten tekemiä, yleensä yritysten. Pelkästään pienten ja keskisuurten yritysten osuus näistä hakemuksista on 30 prosenttia. Akateemisten keksintöjen patentointi on kuitenkin olennaisesti lisääntynyt eurooppalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. Vuonna 2000 niiden osuus kaikista korkeakoulupatenttihakemuksista oli 24 prosenttia, vuonna 2019 puolestaan 45 prosenttia. Nousu osoittaa merkittävää muutosta aineettomaan omaisuuteen liittyvissä käytännöissä.

Tutkimuksen mukaan korkeakoulupatenttien yhteismäärä on suurinta Saksassa, Ranskassa, Britanniassa ja Italiassa. Vaikka Suomi on sijalla 11, Suomella on Euroopassa neljänneksi eniten korkeakoulupatentteja henkeä kohden. Vuosina 2000–2020 haettujen korkeakoulupatenttien määrä oli 618,7 kappaletta miljoonaa ihmistä kohden.

Tutkimuksessa oli mukana 1 200 eurooppalaista yliopistoa ja korkeakoulua (muun muassa Grenoblen teknillinen yliopisto, Münchenin teknillinen yliopisto, Oxfordin yliopisto, Sveitsin liittovaltion teknillinen korkeakoulu Zürichissä, Kööpenhaminan yliopisto ja Milanon polytekninen yliopisto), joista vain 5 prosenttia on jättänyt puolet kaikista korkeakoulupatentteja koskevista hakemuksista. Ne keskittyvät enemmän tiedepohjaisiin aloihin, ja niiden tukena ovat omat innovaatioyksiköt. Sitä vastoin 62 prosenttia yliopistoista ja korkeakouluista jättää vain 8 prosenttia hakemuksista. Tästä huolimatta jälkimmäisellä ryhmällä, joka koostuu vähemmän hakemuksia tekevistä pienistä yliopistoista ja korkeakouluista, on tärkeä rooli omissa kansallisissa innovaatioekosysteemeissään. Suomessa on 24 oppilaitosta, jotka jättivät vähintään yhden eurooppapatenttihakemuksen EPO:lle vuosina 2000–2020.

Lisätietoa

Tulostettava versio Viimeksi päivitetty 22.10.2024