Kirjanpidon, tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tarkastaminen

Kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastusta koskevat havainnot tehtiin toimeksiannoista, joissa oli puutteita:

• olennaisiin tilinpäätöseriin suunnitelluissa ja suoritetuissa tarkastustoimenpiteissä
• tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen oikeellisuuden tarkastamisessa
• pääkirjanpitovientien tarkastuksesta saatua evidenssiä ei voitu arvioida
• konsernitilinpäätöksen tarkastus oli suppeasti dokumentoitu.

Laaduntarkastuksessa olleissa julkishallinnon toimeksiannoissa oli määritetty olennaisuus kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastukseen. Määritetyn olennaisuuden käyttö tilintarkastuksen suunnittelussa ja toteutuksessa ei aina selviä dokumentaatiosta:

• olennaisuuden määrittelystä huolimatta, tilintarkastussuunnitelmassa ei ollut määritetty olennaisia tilinpäätöseriä ja niille kohdistettavia tarkastustoimenpiteitä tai
• tilinpäätökseen saattoi sisältyä useampiakin olennaisuuden ylittäviä tilinpäätöseriä, joihin tilintarkastaja ei ollut suorittanut lainkaan tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä antavia tarkastustoimenpiteitä.

Puutteita havaittiin myös vain liitetiedoissa esitettyjen, nimellis- ja markkina-arvoltaan olennaisten johdannaisten kirjanpito ja tilinpäätöskäsittelyn tarkastamisessa: tarkastusdokumentaatiosta ei ollut todennettavissa, että tilinpäätöksessä käytetylle esittämistavalle on olemassa kirjanpito-ohjeiden mukaiset perustelut tai dokumentaatiosta ei ilmennyt, mihin perusteisiin johdannaisten käyvät arvot oli tarkastettu.

Tilintarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että tarkastuskohteen tilinpäätös ei sisällä virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvia olennaisia virheitä. Johto on väärinkäytösten toteuttamista ajatellen erityisessä asemassa, koska se pystyy sivuuttamaan kontrolleja, jotka muuten näyttävät toimivan tehokkaasti. Kyseinen riski esiintyy kaikissa yhteisöissä. Koska tällainen sivuuttaminen voi tapahtua ennalta arvaamattomalla tavalla, kyseessä on väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski ja siten merkittävä riski. Väärinkäytöksiin liittyvistä tilintarkastajan velvollisuuksista tehdyissä havainnoissa tilintarkastaja ei ollut suunnitellut ja suorittanut tilintarkastustoimenpiteitä riskiin vastaamiseksi tarkastamalla pääkirjanpitovientejä dokumentoidusti siten, että saatua evidenssiä olisi voitu arvioida.

Konsernitilinpäätöksen tarkastamista koskevat havainnot tehtiin tarkastuksen ja dokumentaation suppeudesta sekä ongelmista konsernitilinpäätöksen tarkastuksen todennettavuudessa. Kuntien konsernitilinpäätöksen tarkastuksen merkitystä korostaa se, että konsernitilinpäätöksen tietoja käytetään erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn käynnistämisen kriteereissä.

Julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaan tilintarkastajan tulee varmistaa, että tarkastuksen kohteena oleva tilinpäätös vastaa sisällöltään ja esittämistavaltaan tarkastuskohdetta koskevia säännöksiä. Kuntien tilintarkastuksissa tulee tällöin varmistaa, että kunnan tilinpäätös on laadittu kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston antamien, tilinpäätöksen eri osia koskevien yleisohjeiden ja lausuntojen mukaisesti. Lisäksi julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaan tilintarkastajan tulee varmistaa kirjanpidon ja tilinpäätöksen välinen yhteys. Laaduntarkastuksissa tehtyjen havaintojen perusteella tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen oikeellisuuden tarkastus ei ollut riittävästi todennettavissa. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että dokumentaatiosta voidaan todentaa, onko allekirjoitettu (korjaukset sisältävä) versio tilinpäätöksestä tarkastettu.