Viranomaisvalvonta

PRH valvoo, että tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt noudattavat työssään rahanpesulainsäädäntöä. PRH voi puuttua tilintarkastajan toimintaan, jos rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisessa on puutteita.

PRH:lla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä ja maksutta pyytämänsä tiedot ja selvitykset, jotka ovat välttämättömiä valvontatehtävän hoitamiseksi.

PRH suorittaa rahanpesulain mukaisia tarkastuksia riskiperusteisesti kaiken kokoisiin tilintarkastusyhteisöihin ja yksin toimiviin tilintarkastajiin.

PRH valvoo, että jokainen tilintarkastusyhteisö ja yksin toimiva tilintarkastaja laatii oman toimintansa riskiarvion ja toimii sen pohjalta.

PRH valvoo myös, että tilintarkastajat pyrkivät lakisääteistä tilintarkastusta suorittaessaan havaitsemaan epäilyttäviä liiketoimia ja ilmoittavat niistä keskusrikospoliisin Rahanpesun selvittelykeskukselle.

PRH voi antaa tilintarkastajille määräyksiä riskiarvion osalta sekä yksinkertaistetusta tai tehostetusta tuntemismenettelystä.

PRH voi kiellon ja oikaisukehotuksen keinoin puuttua tilintarkastajan suunnittelemiin tai toteuttamiin päätöksiin, toimenpiteisiin tai menettelyihin, jos ne ovat ristiriidassa rahanpesulain kanssa.

Viime kädessä PRH voi myös kieltää henkilöä toimimasta tilintarkastusyhteisön johdossa määräaikaisesti.

Mitä PRH tekee, jos velvoitteita ei noudateta?

Jos PRH havaitsee, että tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ei noudata rahanpesulain mukaisia velvoitteitaan, se esittää määrättäväksi rahanpesulain mukaisen hallinnollisen seuraamuksen.

Samoin toimitaan, jos tilintarkastusyhteisö ei ole laatinut tilintarkastajilleen kirjallisia toimintaohjeita tai järjestänyt heille koulutusta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan.

PRH voi esittää seuraavia hallinnollisia seuraamuksia:

• rikemaksu
• seuraamusmaksu
• julkinen varoitus.

Tilintarkastuslautakunta määrää hallinnolliset seuraamukset PRH:n esityksestä.

Kaikki rahanpesulain nojalla määrätyt hallinnolliset seuraamukset julkaistaan prh.fi -sivuilla.

Katso seuraamukset tilintarkastuslautakunnan sivuilta.Avautuu uuteen välilehteen

Valvonnasta ja hallinnollisista seuraamuksista säädetään rahanpesulain 7 ja 8 luvuissa.

Rikemaksu

PRH voi esittää tilintarkastajalle määrättäväksi rikemaksun. Edellytyksenä on, että tilintarkastaja on laiminlyönyt tai rikkonut rahanpesulain velvoitteita ja että toiminta on ollut tahallista tai huolimatonta.

Rikemaksu voidaan määrätä seuraavien velvoitteiden rikkomisesta tai laiminlyönnistä:

• asiakkaan tunteminen
• riskien tunnistaminen ja arviointi
• asiakkaan tunnistaminen ja henkilöllisyyden todentaminen
• asiakkaan tuntemistietojen säilyttäminen
• selonottovelvollisuus asiakkaan toiminnasta ja jatkuva seuranta sekä epätavallisten liiketoimien selvittäminen
• tosiasiallisten edunsaajien tunnistaminen
• tehostetun tuntemismenettelyn soveltaminen
• tehostetun tuntemismenettelyn soveltaminen, kun asiakkaalla tai liiketoimella on liittymäkohta Euroopan talousalueen ulkopuolelle.
• asiakkaan etätunnistaminen
• menettelyjen laatiminen ja noudattaminen sen arvioimiseksi, onko asiakas poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö tai onko hänellä läheisiä yhteyksiä sellaisiin henkilöihin
• menettelyjen laatiminen ja noudattaminen sen varmistamiseksi, että tilintarkastaja noudattaa pakotesääntelyä ja jäädyttämispäätöksiä
• epäilyttävistä liiketoimista ilmoittaminen Rahanpesun selvittelykeskukselle
• rikkomusepäilyistä ilmoittamisen menettelytapojen laatiminen
• henkilöstön koulutus ja ohjeistus.

Seuraamusmaksu

PRH voi esittää myös seuraamusmaksua, joka on lähtökohtaisesti rikemaksua suurempi.

Edellytyksenä on, että yllä kuvattuja rahanpesulain velvoitteita rikotaan tai laiminlyödään vakavasti, toistuvasti ja järjestelmällisesti.

Julkinen varoitus

Tilintarkastuslautakunta voi antaa tilintarkastajalle julkisen varoituksen, jos tämä menettelee muiden kuin rike- tai seuraamusmaksua koskevien rahanpesulain säännösten vastaisesti tai rahanpesulain nojalla annettujen määräysten vastaisesti.

Julkisen varoituksen antamisen edellytys on, ettei asia kokonaisuutena anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin.