Tilintarkastuslautakunnan ratkaisut 2018

Julkaisemme tällä sivulla päätökset, joissa tilintarkastuslautakunta on antanut tilintarkastajalle seuraamuksen. Seuraamuksia ovat huomautus, varoitus, hyväksymisen peruuttaminen, toimintakielto, uhkasakko ja seuraamusmaksu. Varsinaisen päätöksen lisäksi jokaisesta tapauksesta julkaistaan tiivistelmä sekä asiasanat, joiden avulla voit etsiä päätösten joukosta muita vastaavia tapauksia. Päätökset julkaistaan sillä kielellä, jolla päätös on annettu.

Tilintarkastuslautakunta 11.12.2018

Päätös: PRH-1650-10000-2018 (pdf, 0.5 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastaja oli 23.10.2012 antanut osakeyhtiölle tilintarkastuskertomukset vuosina 2009-2012 päättyneiltä tilikausilta ja 6.4.2017 vuosina 2014-2017 päättyneiltä tilikausilta. Hän oli kertomansa mukaan suorittanut tilintarkastukset yhtiön pääosakkaan pyynnöstä. Asiassa ei saatu selvitystä siitä, että tilintarkastajaksi valitseminen olisi tapahtunut osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla yhtiökokouksen päätöksellä. Tilintarkastaja ei kehotuksista huolimatta toimittanut tilintarkastusvalvonnalle kyseisiä toimeksiantoja koskevaa tilintarkastusdokumentaatiota (tilintarkastajan työpapereita). Hänen selvityksensä mukaan hänellä ei ollut aihetta laatia dokumentaatiota, koska tarkastuksissa ei ollut ilmennyt mitään oleellisia virheitä tai puutteita. Tilintarkastuskertomuksissa oli todettu, että tilintarkastaja on tarkastanut osakeyhtiön tilinpäätökset. Asiassa saatu selvitys ei osoittanut, että tilintarkastaja olisi varmistunut siitä, että tilinpäätökset olisi vahvistettu yhtiökokouksissa. Näin ollen tilintarkastaja ei ollut voinut hankkia tilintarkastusevidenssiä muun muassa avaavien taseiden oikeellisuudesta. Tilintarkastaja oli raportoinut suorittaneensa tilintarkastuksissa hallinnon tarkastuksen saadakseen riittävän varmuuden siitä, että hallintoa on hoidettu lain ja yhtiökokousten päätösten mukaisesti, vaikka yhtiökokouksia ei ollut pidetty eikä niiden pöytäkirjoja näin ollen ollut käytettävissä. Tilintarkastuslautakunta totesi tilintarkastajan toimineen tilintarkastuslain edellyttämän hyvän tilintarkastustavan vastaisesti ja päätti antaa hänelle varoituksen.

Asiasanat: tilintarkastajan valinta, oikeus suorittaa tilintarkastus, tilintarkastustyön dokumentointi, puutteellinen evidenssi, tilintarkastajan raportointi

Tilintarkastuslautakunta 11.12.2018

Päätös: PRH-2620-10000-2016 (pdf, 0.1 MB)

Päätös on lainvoimainen.

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastaja oli antanut osakeyhtiöille F, D ja E vakiomuotoiset tilintarkastuskertomukset tilikaudelta 1.1.-31.12.2011. Lisäksi hän oli jokaiselle yhtiölle raportoinut tilintarkastuspöytäkirjassa, että vaihto-omaisuuden dokumentointi on siinä määrin puutteellista, ettei varaston arvosta ja/tai kuranttiudesta voida kaikilta osin varmistua. Kansainvälisen tilintarkastusstandardin ISA 705 mukaan tilintarkastajan tulee mukauttaa tilintarkastuskertomukseen sisältyvä lausunto silloin, kun hän ei pysty hankkimaan tarpeellista määrää tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä sen toteamiseksi, ettei tilinpäätöksessä kokonaisuutena ole olennaista virheellisyyttä. Tilintarkastus- lautakunta totesi, että tilintarkastajan antamat tilintarkastuslain edellyttämät tilinpäätöstä koskevat lausunnot edellä tarkoitetuissa tilintarkastuskertomuksissa oli katsottava virheellisiksi. Vaihto-omaisuuden tarkastamista koskevan evidenssin puutteesta raportoiminen pelkästään tilintarkastuspöytäkirjassa ei ole riittävää eikä hyvän tilintarkastustavan mukaista.

Tilintarkastaja oli osakeyhtiöille G ja D tilikausilta 1.1.-31.12.2012 ja 1.1.-31.12.2013 sekä osakeyhtiölle E tilikaudelta 1.1.2012 annetuissa tilintarkastuskertomuksissa Lisätieto –otsikon alla kirjoittanut: "Lausuntoani mukauttamatta esitän huomautuksena, että yhtiön vaihto-omaisuuden dokumentointi on puutteellista siinä määrin, ettei varaston arvosta tai kuranttiudesta voida varmistua." Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastajan asiasta esittämät selvitykset olivat epäjohdonmukaisia ja keskenään ristiriitaisia ja että sellainen raportointitapa, jossa sekoitetaan keskenään tilintarkastuskertomuksessa annettava lisätieto ja vastuuvelvollisten menettelyn johdosta annettava huomautus, on jo itsessään tilintarkastuslain edellyttämän hyvän tilintarkastustavan vastainen. Lisäksi tilintarkastuslautakunta totesi, että myös näissä tilintarkastuskertomuksissa annetut vakiomuotoiset lausunnot oli ISA-standardin 705 vastaisina katsottava virheellisiksi.

Tilintarkastaja oli H Oy:lle tilikaudelta 1.1.-31.12.2013 annetussa tilintarkastuskertomuksessa Tietyn seikan painottamista koskeva lisätieto –otsikon alla kirjoittanut: "Haluan kiinnittää huomiota yhtiön taseessa edelleen olevaan velkaan 174.573,61 euroa, jota ei ole kyetty selvittämään. Tämän vuoksi en ole pystynyt tarkastamaan tämän tilinpäätössaldon oikeellisuutta." Kyseinen velkaerä oli tilintarkastuskertomusten mukaan ollut saman määräisenä yhtiön taseessa myös kahden edellisen tilikauden päättyessä (31.12.2011 ja 31.12.2012). Näiltä tilikausilta annetuissa tilintarkastuskertomuksissa tilintarkastaja oli jättänyt lausunnon tilinpäätöksestä antamatta. Hän oli muuttanut asiaa koskevaa raportointiaan tilikaudelta 2013 annetussa tilintarkastuskertomuksessa, vaikka asiaa koskevat olosuhteet eivät olleet muuttuneet. Tilintarkastuslautakunta totesi, että tilintarkastusevidenssin puutteista raportoiminen tiettyä seikkaa painottavalla lisätiedolla ei ole ISA-standardi 705:n eikä hyvän tilintarkastustavan mukaista. Tilintarkastajan antama vakiomuotoinen lausunto tilinpäätöksestä oli katsottava virheelliseksi.

Tilintarkastuslautakunta päätti antaa tilintarkastajalle varoituksen.

Tilintarkastajan seuraamuksesta tekemä valitus on hylätty Helsingin hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa.

Asiasanat: Tilintarkastajan lausunnon mukauttaminen, puutteellinen evidenssi, virheellinen tilintarkastuskertomus, hyvän tilintarkastustavan vastainen raportointi

Tilintarkastuslautakunta 13.11.2018

Päätös: PRH-2646-10000-2018 (pdf, 0.6 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: KHT A toimi listayhtiön päävastuullisena tilintarkastajana. Kesällä 2018 A irtisanoutui listayhtiön tilintarkastajana toimivasta tilintarkastusyhteisöstä ja teki listayhtiön kanssa työsopimuksen siitä, että hän siirtyy listayhtiön talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi helmikuussa 2019. Sitä ennen hän toimii listayhtiössä muissa tehtävissä. Tilintarkastuslautakunta totesi, että A oli rikkonut TTL 4:11:n mukaista kahden vuoden jäähdyttelyaikaa koskevaa vaatimusta vastaan ja määräsi A:lle TTL 10:5:n nojalla 50 000 euron seuraamusmaksun. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tehtävän vastaanottaminen oli tapahtunut työsopimuksen allekirjoittamisen hetkellä. Äänestyspäätös.

Asiasanat: Listayhtiö, siirtyminen asiakkaan palvelukseen, jäähdyttelyaika, seuraamusmaksu

Tilintarkastuslautakunta 13.11.2018

Päätös: PRH-2013-10000-2018 (pdf, 0.3 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Yhtiön tilinpäätös oli laadittu pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1753/2015) pienyritystä koskevien säännösten mukaisena, vaikka kyseessä ei ollut pienyritys. Toimintakertomusta ei ollut laadittu, vaikka kirjanpitolain 3 luvun 1 § olisi sitä edellyttänyt, ja tilinpäätöksen liitetiedot oli esitetty pienyritystä koskevien säännösten mukaisina. Tilintarkastuskertomuksessa annettu lausunto tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisuudesta ja lakisääteisten vaatimusten täyttämisestä oli siten virheellinen. Koska tilintarkastajalta oli jäänyt havaitsematta, ettei tilinpäätöstä ollut laadittu asiaan sovellettavan normiston mukaisesti, hän ei ollut myöskään harkinnut tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:n mukaisen huomautuksen antamisen edellytyksiä. Tilintarkastaja oli huolimattomuudesta menetellyt tilintarkastuslain 4 luvun 3 §:n edellyttämän hyvän tilintarkastustavan vastaisesti. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa hänelle huomautuksen.

Asiasanat: Sovellettava tilinpäätösnormisto, toimintakertomus, tilintarkastajan lausunto, tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuslautakunta 25.10.2018

Tilintarkastuslautakunta katsoi, että ratkaisukäytäntö huomioon ottaen varoitus oli tässä tapauksessa liian ankara seuraamus. Tilintarkastajat olivat raportoinnissaan tuoneet avoimesti esiin riippuvuutensa toimeksiantajaan ja tarkastettuun asiaan. Lisäksi tutkinta-asian käsittelyn pitkä kesto ja se, ettei tilintarkastajien toimissa ollut kyse lakisääteisestä tilintarkastajan tehtävästä puolsivat lievemmän seuraamuksen antamista. Tilintarkastuslautakunta antoi kummallekin tilintarkastajalle huomautuksen.

Tilintarkastajien seuraamuksesta tekemä valitus on hylätty Helsingin hallinto-oikeudessa.

Asiasanat: Tekes-avustus, evidenssi, raportointi, objektiivisuus, huomautus

Tilintarkastuslautakunta 25.10.2018

Päätös: PRH-1888-10000-2017 (pdf, 0.4 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastajat olivat antaneet säätiölle viideltä eri tilikaudelta yhden vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen, jossa oli esitetty yksi yhteinen lausunto kaikkia kyseisiä tilikausia koskevana. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastuskertomus oli annetussa muodossaan virheellinen ja tilintarkastajien menettely siten hyvän tilintarkastustavan vastainen. Kertomus oli myös perustunut puutteelliseen tilintarkastusevidenssiin eikä siinä ollut esitetty TTL 3 luvun 5 §:n mukaista huomautusta siitä, että useiden tilikausien tilinpäätökset oli laadittu kirjanpitolain vastaisesti huomattavasti myöhässä. Tilintarkastajien ammatillisen harkinnan toimeksiannon jatkamisen edellytyksistä katsottiin olleen puutteellista. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa tilintarkastajille huomautuksen.

Asiasanat: säätiön tilintarkastus, virheellinen tilintarkastuskertomus, puutteellinen evidenssi, ammatillinen harkinta

Tilintarkastuslautakunta 25.10.2018

Päätös: PRH-1605-10000-2017 (pdf, 0.1 MB)

Päätös on lainvoimainen.

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastaja oli todennut, että yhtiön 31.12.2015 päättyneen tilikauden tilinpäätöksessä ei-osakastyöntekijöiden niin sanottujen tulospisteiden tuloksia ei ole kirjattu tilikauden 2014 tapaan palkkavelaksi tilinpäätökseen, vaan niiden verojen jälkeinen tulos on siirtynyt yhtiön omaan pääomaan. Tilintarkastaja oli havainnut tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa kyseisen edellisestä tilikaudesta poikkeavan muutoksen, jota ei ole kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tilintarkastaja oli todennut muuttuneen kirjauskäytännön olevan hyvän kirjanpitotavan vastainen ja hän oli raportoinut asiasta yhtiölle. Asiassa saadun selvityksen mukaan yhtiön hallitus oli tietoisesti tehnyt päätöksen olla kirjaamatta tuloksentekijöiden tilikauden aikana tekemään työhön perustuvia nostamattomia palkkoja palkkavelaksi. Tilinpäätöksessä olevan virheen euromäärä jäi juuri tilintarkastajan soveltaman olennaisuusrajan alle. Tilintarkastaja antoi vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen.

Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastajan ammatillinen harkinta ja skeptisyys yhteisöä koskevien säännösten noudattamatta jättämisen merkityksen arvioinnissa ja sen vaikutuksessa tilintarkastuskertomukseen oli puutteellista. Saadun selvityksen perusteella oli ilmeistä, että tilintarkastaja oli tilintarkastuksessa tilinpäätöksen virheiden varalta määritettäviä olennaisuusrajoja alun perin suunnitellessaan ja myös toimeksiannon suorittamisen edetessä tarkastellut olennaisuutta yksipuolisesti pelkästään virheiden euromääräisyyttä koskevana. Hänen dokumentaatiostaan ei käynyt ilmi, että hän olisi sovellettavan tilinpäätösnormiston vaatimusten noudattamista arvioidessaan lainkaan suorittanut yhtiön tilinpäätösmenettelyjen laadullisia puolia koskevaa olennaisuusharkintaa. Tilintarkastaja ei ollut riittävästi ottanut huomioon kyseessä olevien virheiden luonnetta ja syntytapaa, eikä ollut myöskään arvioinut ja tarvittaessa tarkistanut asettamaansa olennaisuusrajaa tilintarkastuksen kuluessa, vaikka näihin toimenpiteisiin olisi ollut perusteita hänen ylimmän johdon kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen.

Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastajan olisi tullut mukauttaa antamaansa tilintarkastuskertomukseen sisältyvää lausuntoa tilinpäätöksestä ja kirjanpidosta puuttuvien ei-osakastyöntekijöille maksettujen palkkojen kirjaamismenettelyä koskevalta osalta siten, että hän olisi antanut varauman sisältävän lausunnon. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa hänelle varoituksen.

Tilintarkastajan seuraamuksesta tekemä valitus on hylätty Helsingin hallinto-oikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asiasanat: tilinpäätöksen virhe, olennaisuus, kirjanpitolain noudattaminen, liitetiedot, tilintarkastajan lausunto

Tilintarkastuslautakunta 5/2018

Päätös: 5/2018 (pdf, 85.1 KB)

Tiivistelmä päätöksestä: HT-tilintarkastaja oli tuomittu lainvoimaisella tuomiolla törkeästä kurssin vääristämisestä ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tilintarkastuslautakunta oli aikaisemmin antanut tilintarkastajalle varoituksen laaduntarkastuksen hylätty-tuloksen johdosta. Tilintarkastajan on katsottava olevan sopimaton tilintarkastajaksi TTL 6 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisesti, sillä hänet on tuomittu vankeusrangaistukseen teosta, joka tilintarkastuslautakunnan näkemyksen mukaisesti osoittaa hänen olevan sopimaton toimimaan tilintarkastajana. Tilintarkastajana toimiminen edellyttää uskottavuutta ja luotettavuutta, mitä tilintarkastajalle tuomittu rangaistus on omiaan alentamaan. Tilintarkastuslautakunta peruuttaa henkilön hyväksymisen. Päätös on lainvoimainen.

Asiasanat: sopimattomuus tilintarkastajan tehtävään, hyväksymisen peruuttaminen

Tilintarkastuslautakunta 15.5.2018

Päätös: PRH-3277-10000-2017 (pdf, 98.3 KB)

Tiivistelmä päätöksestä: PRH:n tilintarkastusvalvonnan suorittamassa, KHT A:han ja KHT B:hen kohdistuneissa laaduntarkastuksissa vuonna 2017 oli todettu puutteita ja epäselvyyksiä osakeyhtiön johdannaissopimusten tilintarkastuksessa. A oli toiminut tilintarkastusyhteisön nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana tilikaudella 1.7.2015 – 30.6.2016 ja B oli ollut toimeksiantotiimin jäsen. A oli johtanut tilintarkastustyötä ja valvonut B:tä, jonka tehtävänä toimeksiantotiimin työnjaon mukaan oli johdannaissopimusten tarkastus.

Osakeyhtiöllä oli 30.6.2016 ollut neljä korkojohdannaissopimusta, joiden yhteenlaskettu nimellispääoma oli yhteensä noin 14,2 miljoonaa euroa. Määrä oli merkittävä suhteessa yhtiön omaan pääomaan ja taseen loppusummaan sekä tilintarkastajan määrittämään olennaisuuteen. Korkojohdannaisista ei ollut tehty arvostus- eikä jaksotuskirjauksia tilinpäätökseen eikä niistä ollut tilinpäätöksessä liitetietoja. A oli antanut vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen.

Selvityksen mukaan A ei ollut tarkastanut asianmukaisesti koronvaihtosopimuksia ennen tilintarkastuskertomuksen antamista. Tilintarkastusevidenssi oli puutteellista. Tilintarkastuksessa oli jäänyt varmistamatta, oliko osakeyhtiön tilinpäätös säännösten mukainen ja antoiko se oikean ja riittävän kuvan yhteisön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilintarkastuslautakunta antoi A:lle huomautuksen, koska hänen toimintansa oli ollut huolimatonta ja siten hyvän tilintarkastustavan vastaista.

B ei ollut yhtiöoikeudellisesti tilintarkastajan asemassa. Näin ollen hänellä ei ollut kurinpidollista vastuuta, kun kysymys oli tilintarkastuksen laadusta. Tämän johdosta moitteita ei kohdistettu häneen. Myöskään tilintarkastusyhteisön toiminnassa ei todettu moitittavaa. Päätökseen liittyy esittelijän eriävä mielipide.

Asiasanat: johdannaissopimusten tarkastaminen, tilintarkastusevidenssi, olennaisuus, tilinpäätöksen antama oikea ja riittävä kuva, huomautus

Tilintarkastuslautakunta 12.6.2018

Päätös:PRH-2704-10000-2017 (pdf, 0.5 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastaja oli suorittanut asunto-osakeyhtiölain 9 luvussa tarkoitetun erityisen tarkastuksen. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että hän ei ollut tarkastustyöllään onnistunut tuottamaan erityistä lisäarvoa jo ennen tarkastusta tiedossa olleiden seikkojen lisäksi. Tilintarkastaja oli tarkastuslausunnossaan rajannut tehtävänsä liitännäispalvelustandardin ISRS 4400 mukaiseksi, joten hän oli siten katsonut olevansa velvollinen lausumaan vain havainnoistaan. Tilintarkastuslautakunta totesi, että tilintarkastaja ei voi standardiin viittaamalla sivuuttaa tehtävän keskeistä sisältöä, joka erityisessä tarkastuksessa määräytyy AOYL 9 luvun säännösten ja aluehallintoviraston määräyksen perusteella.

Tilintarkastajan lausunnon pääasiallisena sisältönä oli yhtiön hallintoaineistoon kuuluvien asiakirjojen luetteleminen. Tarkastuslausuntoa oli pidettävä puutteellisena. Sen ei voitu kaikki asiaan liittyvät seikat huomioon ottaen katsoa vastaavan tilintarkastajalle annettua asunto-osakeyhtiölakiin ja aluehallintoviraston määräykseen perustuvaa toimeksiantoa. Tilintarkastajan menettely oli siten ollut hyvän tilintarkastustavan vastaista.

Tarkastustehtävän suorittamiseen oli kulunut niin pitkä aika, ettei sitä voitu pitää kohtuullisena tarkastustyön ja siitä annetun raportin laajuudesta sekä tehtävään käytetystä kokonaisajasta esitetty selvitys huomioon ottaen. Tarkastusraportin toimittaminen vasta yli puolentoista vuoden kuluttua aluehallintoviraston päätöksen tiedoksisaannista ei ollut hyvän tilintarkastustavan ja ammattieettisiin periaatteisiin kuuluvan huolellisuusvaatimuksen mukainen menettely. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa tilintarkastajalle varoituksen.

Tilintarkastajan seuraamuksesta tekemä valitus on hylätty Helsingin hallinto-oikeudessa.

Asiasanat: erityinen tarkastus, toimeksiannon ehtojen noudattaminen, raportointi, toimeksiannon viivästyminen, hyvä tilintarkastustapa, huolellisuusvaatimus

Tilintarkastuslautakunta 17.4.2018

Päätös: PRH-3218-10000-2017 (pdf, 0.2 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastaja oli suorittanut tilintarkastuksen ja antanut tilintarkastuskertomuksen, vaikka hän oli tilintarkastuskertomuksen allekirjoittaessaan ollut sen tilitoimiston toimitusjohtaja, jossa tarkastettu tilinpäätös oli toteutettu. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että johtotehtävä tilitoimistossa, jonka työntekijä laatii tilintarkastusasiakkaan kirjanpidon ja tilinpäätöksen, on sellainen olosuhde, joka aiheuttaa tilintarkastajan esteellisyyden tilintarkastuslain 4 luvun 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan. Saadun selvityksen mukaan lisäksi tilintarkastajan puoliso oli ollut saman tilitoimiston hallituksen puheenjohtaja. Tällä perusteella tilintarkastaja oli ollut esteellinen suorittamaan tilintarkastuksen myös tilintarkastuslain 4 luvun 7 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa hänelle varoituksen.

Asiasanat: Riippumattomuus, esteellisyys, tilitoimisto, johtotehtävä, lähisukulaisuus

Tilintarkastuslautakunta 17.4.2018

Päätös:PRH-3279-10000-2017 (pdf, 0.3 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastaja oli antanut virheellisen tilintarkastuskertomuksen. Alkuperäisessä tilintarkastuskertomuksessa oli kohdassa Muu informaatio lause, jonka mukaan osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n mukainen rekisteröinti-ilmoitus osakepääoman menettämisestä tulisi tehdä. Yhtiön oma pääoma on kuitenkin tilinpäätöksessä ollut positiivinen, joten tieto on virheellinen. Tilintarkastaja oli kuukautta myöhemmin antanut uuden tilintarkastuskertomuksen, joka oli takapäivätty alkuperäisen tilintarkastuskertomuksen päivämäärälle ja josta oli poistettu virheellinen OYL 20 luvun 23 §:ää koskeva maininta. Uudessa tilintarkastuskertomuksessa ei ollut mitään mainintaa aikaisemmasta virheellisestä tilintarkastuskertomuksesta. Aikaisemmin annettua tilintarkastuskertomusta ei ollut liitetty uuteen tilintarkastuskertomukseen.
Tilintarkastuslautakunta katsoi, että korjatun tilintarkastuskertomuksen päivääminen sen todellista antamispäivää aikaisemmalle ajankohdalle ei ollut hyvän tilintarkastustavan mukainen menettely. Tilintarkastaja oli erehdyksessä sisällyttänyt käyttämästään toista yhtiötä koskevasta tilintarkastuskertomuksen pohjasta X Oy:n tilintarkastuskertomukseen sen merkittävää mukautusta tarkoittavan, poikkeuksellisen lausuman osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:ssä tarkoitetusta osakepääoman menettämisestä. Tilintarkastuslautakunta totesi, että vaikka mikä tahansa virhe tilintarkastuskertomuksessa ei johda seuraamuksen antamiseen tilintarkastajalle, oli tässä tapauksessa kyseessä vakavana ja olennaisena pidettävä huolimattomuusvirhe. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa tilintarkastajalle varoituksen.

Tilintarkastajan seuraamuksesta tekemä valitus on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asiasanat: Tilintarkastuskertomuksen korjaaminen, virheellinen tilintarkastuskertomus, osakepääoman menettäminen

Ilmoitus tilintarkastuskertomuksen puutteellisuudesta

Tilintarkastuslautakunta 13.3.2018

Päätös: PRH-3281-10000-2017 (pdf, 61.9 KB)

Tilintarkastusvalvonta otti HT/JHT-tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön toiminnan tutkittavaksi laaduntarkastuksen havaintojen johdosta. Vuonna 2017 tehdyssä laaduntarkastuksessa PRH:n tilintarkastusvalvonta totesi laaduntarkastuksen kohteeksi valitussa kaupungin tilintarkastuskertomuksessa ja konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksessa 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta selvitystä edellyttäviä seikkoja. Tilintarkastuslautakunta käsitteli asian ja totesi, että päävastuullinen HT/JHT-tilintarkastaja oli antanut tilintarkastuskertomuksen, jonka rakenne ja sisältö eivät vastanneet kuntalain 123 §:n ja julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan vaatimuksia tilintarkastuskertomuksen antamisesta kuntakonsernissa. Päävastuullinen tilintarkastaja ei pystynyt asianmukaisesti selvittämään, miten hän oli tarkastanut kaupungin 31.12.2016 päättyneen tilikauden konsernitilinpäätöksen. Selvityksessä ei tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, että tilintarkastusyhteisö olisi laiminlyönyt valvoa päävastuullista tilintarkastajaa tai jättänyt antamatta riittävät resurssit tilintarkastustoimeksiannon suorittamiseksi. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa HT/JHT-tilintarkastajalle varoituksen.

Asiasanat: kunta, tilintarkastuskertomus, dokumentointi, konsernitilinpäätös, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 13.3.2018

Päätös: PRH-3278-10000-2017 (pdf, 0.3 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastusvalvonnan suorittamassa HT A:han kohdistuneessa laaduntarkastuksessa oli todettu osakeyhtiön tilintarkastukseen liittyvä, 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta selvitystä edellyttävä seikka.

A oli toiminut osakeyhtiön päävastuullisena tilintarkastajana. Hän oli havainnut suorittaessaan tilintarkastusta tilikaudelta 1.1. – 31.12.2015, että osakeyhtiön tilinpäätökseen 31.12.2015 sisältyy hänen itse määrittämänsä olennaisuusrajan ylittävä virhe. Osakeyhtiön ottamasta pääomalainasta oli jätetty kirjaamatta korkokuluja tulokseen noin 46 000 euroa. Kirjaamaton korko oli tuotu esiin tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tilintarkastuslautakunta katsoi, että A:n olisi pitänyt edellyttää, että pääomalainalle kertynyt korko kirjataan tilinpäätökseen. Olennaisen virheen havaittuaan A:n olisi tullut vaatia tilinpäätöksen korjaamista tai vaihtoehtoisesti hänen olisi pitänyt tuoda virhe esiin tilintarkastuskertomuksessa mukauttamalla sitä. Virheestä huolimatta A oli antanut vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen. A:n menettely oli vastoin TTL 3:5:ää ja hyvää tilintarkastustapaa (TTL 4:1). Tilintarkastuslautakunta päätti antaa A:lle varoituksen.

Asiasanat: pääomalainan korko, tilintarkastuskertomuksen mukauttaminen, virheellinen tilintarkastuskertomus, olennaisuus, tilinpäätöksen virhe

Tilintarkastuslautakunta 13.2.2018

Päätös: PRH/4217/10000/2016 (pdf, 0.1 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Julkisuudessa esiintyneiden tietojen vuoksi Tilintarkastusyhteisö A Oy:n ja JHT B:n toiminta X:n kunnan tilikausien 2014-2016 tilintarkastajana tuli tilintarkastuslautakunnan tutkittavaksi.

Tapahtumat X:n kunnan hallinnossa tilivuosina 2015 ja 2016 olivat antaneet aihetta erityisen korostuneeseen huolellisuuteen ja ammatilliseen skeptisyyteen. X:n kunnassa oli tilikausilla 2015 ja 2016 vireillä kunnanjohtajan erottamiseen liittyviä, vuodelta 2014 periytyneitä oikeusprosesseja.

Tilintarkastuslautakunta piti tilintarkastajan raportointia kunnanvaltuustolle tilikausien 2015 ja 2016 tilintarkastuskertomuksissa puutteellisena, muun muassa siksi, etteivät tilintarkastuskertomuksista käyneet ilmi tilintarkastuksen kohteen poikkeukselliset olosuhteet. Päävastuullinen tilintarkastaja B ei ollut antanut tilikauden 2015 tilintarkastuskertomuksessa lisätietoa kunnan toimintakertomuksen puutteista. B oli tilikausien 2015 ja 2016 tilintarkastuskertomuksissa viitannut keskeneräisiin oikeustapauksiin ottamatta kantaa siihen, oliko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Tilikauden 2016 tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastaja oli todennut, ettei tilintarkastaja voi ottaa kantaa vastuuvapauteen keskeneräisten oikeustapausten vuoksi. Tilikausien 2015 ja 2016 tilintarkastuskertomuksissa B oli viitannut tilikautta 2014 koskevan tilintarkastuskertomuksen avoimeen lausuntoon, jonka perusteluja ei ole esitetty tilikausien 2014-2016 tilintarkastuskertomuksissa. B:n olisi pitänyt yksilöidä tarkemmin kyseiset oikeusprosessit tilintarkastuskertomuksissa. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että vastuuvapautta koskevat viittaukset tilikausien 2015 ja 2016 tilintarkastuskertomuksissa olivat epäselviä ja perustelemattomia. Vuoden 2016 tilintarkastuskertomuksen mukautuksen sisältävän kannanoton perustelut eivät ilmenneet tilintarkastuskertomuksesta. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että B:n raportointi oli epäselvää, riittämätöntä ja siten julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan vastaista.

Tilintarkastuslautakunta antoi B:lle huomautuksen.

Hallinto-oikeus poisti Tilintarkastusyhteisö A:n muutoksenhakuun antamassaan päätöksessä Tilintarkastusyhteisö A:ta koskevan osuuden tilintarkastuslautakunnan päätöksestä ja palautti asian tilintarkastusyhteisön osalta takaisin tilintarkastuslautakunnan käsiteltäväksi. Tilintarkastuslautakunta käsitteli asiaa uudelleen täydennetyn selvityksen perusteella ja katsoi, että Tilintarkastusyhteisö A oli konsultoinut JHT B:tä riittävästi ennen mukautetun tilintarkastuskertomuksen antamista ja ettei Tilintarkastusyhteisö A:n toiminnassa ollut moitittavaa. Tilintarkastuslautakunta ei antanut seuraamuksia Tilintarkastusyhteisö A:lle.

Asiasanat: kunnan tilintarkastus, mukautettu tilintarkastuskertomus, mukautuksen perustelut, julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa, tilintarkastusyhteisön velvollisuudet, huomautus

Tilintarkastuslautakunta 1/2018

Päätös: PRH-3191-10000-2017 (pdf, 0.2 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: KHT A oli saanut laaduntarkastuksen viivyttämisestä kaksi varoitusta, vuosina 2014 ja 2017. Molemmat päätökset olivat lainvoimaisia.

A oli varoitusten jälkeenkin toistuvasti jatkanut hänelle määrätyn laaduntarkastuksen viivyttämistä siten, ettei laaduntarkastusta ole voitu suorittaa. Varoituksen antamisen yhtenä tarkoituksena on, että tilintarkastaja muuttaa moitittavaksi katsottua menettelyään. A ei ollut korjannut menettelyään, vaan hän oli saamistaan varoituksista huolimatta toiminut toistuvasti vastoin tilintarkastuslain velvoitteita.

Tilintarkastuslautakunta totesi, että A:n kauan jatkuneet laiminlyönnit toimittaa häneltä vaadittuja tietoja ja selvityksiä valvontaa varten merkitsevät kokonaisuutena olennaista tilintarkastuslain vastaista tahallista laiminlyöntiä. Tilintarkastuslautakunta päätti peruuttaa A:n hyväksymisen HT- ja KHT-tilintarkastajaksi.

Tilintarkastajan seuraamuksesta tekemä valitus on hylätty Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asiasanat: laaduntarkastus, valvonnan vaikeuttaminen, varoitus, hyväksymisen peruuttaminen

Tilintarkastuslautakunta 13.2.2018

Päätös: PRH-3280-10000-2017 (pdf, 0.2 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Osuuskunnan tilintarkastuskertomuksessa ei ollut mainintaa konsernitilinpäätöksestä eivätkä tilintarkastajat antaneet siitä lausuntoa, vaikka osuuskunnan tilinpäätös sisälsi konsernitilinpäätöksen. Tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:n 9 momentin mukaan emoyrityksenä olevan yhteisön tai säätiön, joka laatii konsernitilinpäätöksen, tilintarkastajan on annettava kertomus konsernista noudattaen 1–7 momenttia. Tämä säännös ei ole tahdonvaltainen tai siten ehdollinen, että tilintarkastaja voisi ammatillisen harkintansa perusteella jättää mainitun kertomuksen ja lausunnon konsernitilinpäätöksestä antamatta. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastajat olivat huolimattomuudesta menetelleet tilintarkastuslain 4 luvun 3 §:n edellyttämän hyvän tilintarkastustavan vastaisesti jättäessään suorittamatta osuuskunnan konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen ja siitä lausunnon antamatta tilintarkastuskertomuksessa. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa molemmille tilintarkastajille varoituksen.

Asiasanat: Konsernitilinpäätös, tilintarkastuskertomus, tilintarkastajan lausunto.

Tilintarkastuslautakunta 13.2.2018

PRH-3217-10000-2017.pdf (pdf, 0.3 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastaja oli antanut tilintarkastuskertomuksessa ns. vakiomuotoisen lausunnon, vaikka hän oli havainnut tilinpäätöksessä noin 836 000 euron arvostusvirheen rahoitusarvopapereissa. Virhe ylitti tilintarkastajan määrittämän olennaisuusrajan. Rahoitusarvopapereita ei ollut arvostettu kirjanpitolain 5 luvun 2 §:n mukaisesti todennäköiseen luovutushintaan tilinpäätöspäivänä, vaikka se alitti arvopapereiden hankinta- menon. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastuskertomuksessa annettu lausunto tilinpäätöksestä oli virheellinen, eikä tilintarkastaja ollut antanut tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:n edellyttämää huomautusta yhtiön vastuuvelvollisille kirjanpitolain vastaisesta menettelystä. Olennaisuuden ylittävän virheen vaikutusta tilintarkastuskertomukseen ei ollut tilintarkastuksessa dokumentoitu. Tilintarkastaja oli ilmeisen tietoisesti menetellyt tilintarkastuslain 4 luvun 3 §:n edellyttämän hyvän tilintarkastustavan vastaisesti. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa hänelle varoituksen.

Asiasanat: Rahoitusomaisuuden arvostaminen tilinpäätöksessä, oikea ja riittävä kuva, olennaisuuden ylittävä virhe, tilintarkastajan lausunto, huomautus tilintarkastuskertomuksessa

Tilintarkastuslautakunta 16.1.2018

Päätös: PRH-442-10000-2017 (pdf, 0.3 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: PRH:n säätiövalvonta oli säätiölain nojalla velvoittanut säätiön hallituksen ryhtymään toimiin säätiön hallituksen jäsenelle takautuvasti 10 vuoden ajalta maksettujen palkkioiden takaisinperimiseksi sekä ryhtymään toimiin kyseisellä hallituksen jäsenellä olevan säätiölain vastaisen lähipiirilainan perimiseksi takaisin säätiölle. PRH:n tilintarkastusvalvonta selvitti säätiön tilintarkastajien toimintaa tilikauden 2014 tilintarkastuksessa ja päätti saattaa asian tilintarkastuslautakunnan tutkittavaksi.

Tilintarkastajilla oli katsottava olleen vahvat perusteet epäillä, että hallituksen jäsenelle maksettu palkkio on maksamiseen liittyneiden olosuhteiden vuoksi poikennut tavanomaisesta ja että siinä on ilmeisenä tarkoituksena ollut välittömän taloudellisen edun hankkiminen säätiön toimihenkilölle. Kysymys on ollut säätiön kannalta olennaisesta asiasta. Saadun selvityksen perusteella tilintarkastajat eivät olleet arvioineet sitä, olivatko hallituksen jäsenen takautuvat palkkiot olleet saamisina vanhentuneita. Tilintarkastajat eivät olleet huomauttaneet asiasta tilintarkastuskertomuksessa.

Hallituksen kokouksen puheenjohtajana toiminut hallituksen jäsen oli ollut säätiölain mukaan esteellinen päättämään omista palkkioistaan säätiön hallituksen kokouksessa. Tilintarkastajien olisi tullut huomauttaa tästä tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:n mukaisesti.

Tilintarkastajien raportointi oli ollut puutteellista. He olivat tilintarkastusta suorittaessaan ja tilintarkastuskertomusta antaessaan menetelleet tilintarkastuslain 4 luvun 3 §:n edellyttämän hyvän tilintarkastustavan vastaisesti. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa tilintarkastajille varoituksen.

Asiasanat: säätiölaki, lähipiiritoimi, vastuuvelvollisen esteellisyys, tilintarkastuskertomus, raportointi