EPO tie­dot­taa: Tuo­re tut­ki­mus vah­vis­taa jul­kis­ten tut­ki­musor­ga­ni­saa­tioi­den ky­vyn in­no­voi­da – VTT ak­tii­vi­sin suo­ma­lai­nen tut­ki­musor­ga­ni­saa­tio

  • Euroopan patenttiviraston EPOn julkaisema tutkimus osoittaa, että Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy oli mukana 740 EPOon tehdyssä patenttihakemuksessa vuosina 2001-2020.
  • VTT on Pohjoismaiden ainoa julkinen tutkimusorganisaatio, joka sijoittuu 15 kärkeen Euroopassa.
  • Julkiset tutkimusorganisaatiot olivat mukana noin 5 %:ssa kaikista eurooppalaisten EPOon tekemistä patenttihakemuksista.


Euroopan patenttiviraston patentti- ja teknologiaobservatorion ja Fraunhofer ISI -instituutin tekemän tutkimuksen mukaan julkiset tutkimusorganisaatiot (Public Research Organisations, PROs) ovat olleet mukana yli 63 000 EPOon tehdyssä eurooppapatenttihakemuksessa kahden viime vuosikymmenen aikana.

”Julkinen tutkimus on yksi Euroopan suurimmista vahvuuksista. Tämä tutkimus korostaa julkisten tutkimusorganisaatioiden ja tutkimussairaaloiden ratkaisevaa roolia Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa,” sanoo EPO:n pääjohtaja António Campinos ja jatkaa: ”Jotta voimme hyödyntää tämän potentiaalin täysimääräisesti, meidän on lisättävä yhteistyötä ja nopeutettava tutkimustulosten siirtymistä käytännön teknologioiksi.”

Tutkimus vahvistaa suomalaisten julkisten tutkimusorganisaatioiden kyvyn innovoida

Suomessa aktiivisin toimija on ollut VTT, joka vastaa suurimmasta osasta maamme julkisen tutkimuksen tuottamista eurooppapatenttihakemuksista. Vuosina 2001-2020 VTT oli mukana 740 patenttihakemuksessa, mikä muodostaa valtaosan Suomen yhteensä 896 PRO-lähtöisestä patenttihakemuksesta EPO:ssa.

Kansainvälisessä vertailussa VTT sijoittui Euroopan 14. aktiivisimmaksi julkiseksi tutkimusorganisaatioksi ja on ainoa pohjoismainen toimija viidentoista kärjessä. Toinen aktiivinen suomalainen toimija on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 30 patenttihakemuksella.

Tutkimuslähtöiset startupit menestyvät rahoituksessa ja kaupallistamisessa

Tutkimuksessa tuodaan esiin myös tutkimuslähtöisten startupien taloudellinen merkitys. Vaikka startupit, joiden taustalla on julkisista tutkimusorganisaatioista tai tutkimussairaaloista tulevia keksijöitä, muodostavat vain neljäsosan kaikista eurooppalaisista patenteista hakevista startupeista, ne menestyvät muita selvästi paremmin. Tutkimuslähtöiset startupit ovat saaneet noin puolet kaikesta startup-rahoituksesta ja vastaavat kolmanneksesta kaikista yrityskaupoista ja irtautumisista.

Suomessa toimii 89 startupia, joiden patenttihakemukset liittyvät eurooppalaisiin yliopistoihin, tutkimusorganisaatioihin tai sairaaloihin.

Tutkimussairaalat kasvattavat rooliaan innovaatioiden kehittäjinä

Myös eurooppalaiset tutkimussairaalat ovat aktiivisia patentoinnissa: ne ovat olleet mukana yli 17 400 eurooppalaisessa patenttihakemuksessa. Viime vuosina tutkimussairaalat ovat siirtyneet yhä useammin tekemään omia patenttihakemuksiaan säilyttäen kuitenkin keskeisen roolinsa kliinisten innovaatioiden ja potilaskeskeisten teknologioiden kehittämisessä.

Koko tutkimus on luettavissa EPOn sivuilla englanniksi.Avautuu uuteen välilehteen