Kyselyn tulokset ja keskustelutilaisuuksien anti tukena valvonnan kehittämisessä

Kuva: Shutterstock

Viime syksynä PRH kartoitti auktorisoitujen tilintarkastajien toiveita sekä tilintarkastajakyselyn että keskustelutilaisuuksien avulla. Kyselyyn osallistui 456 tilintarkastajaa eli 37 prosenttia kaikista auktorisoiduista tilintarkastajista. Vastanneista 70 ilmoitti halukkuutensa yhdessä kehittämiseen. Järjestämiimme keskustelutilaisuuksiin osallistui lopulta 50 tilintarkastajaa.

Tilintarkastajakyselyn vastaajia oli kaikista tilintarkastajaluokista. Vastauksista 48 prosenttia tuli HT-tilintarkastajilta ja 43 prosenttia tuli KHT-tilintarkastajilta. Loput vastauksista tulivat JHT-, JHT- ja KHT- sekä JHTT-tilintarkastajilta.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista toimi itsenäisinä tilintarkastajina, loput toimivat yhteisöissä. Vastaajista 23 prosenttia ilmoitti toimivansa Big 4 -yhteisöissä. Yli puolella vastaajista oli yli 20 vuoden kokemus alalta. Vastaajista 90 prosenttia toimii lakisääteisissä tilintarkastustehtävissä.

Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen tärkeää

Tilintarkastajat tuntevat mielestään hyvin jatkuvaan koulutukseen ja toimeksiantoihin liittyvät vaatimukset. Täysin samaa mieltä asiasta oli 65 prosenttia vastaajista, ja 32 prosenttia vastaajista kertoi olevansa asiasta jokseenkin samaa mieltä.

Vaaditut koulutuksen aihealueet koetaan päivittäisessä työssä hyödylliseksi. Täysin samaa mieltä asiasta oli 37 prosenttia vastaajista ja jokseenkin samaa mieltä peräti 52 prosenttia vastaajista. Ainoastaan yksi prosentti vastaajista ei kokenut hyötyvänsä koulutuksesta päivittäisessä työssään.

Alle 10 vuotta alalla toimineet kertoivat hyötyvänsä koulutuksesta päivittäisessä työssään hieman enemmän kuin yli 10 vuotta alalla toimineiden tilintarkastajien ryhmään kuuluneet.

Vaadittu 120 tunnin koulutuksen tuntimäärä kolmen vuoden aikana on tilintarkastajien mielestä asianmukainen. Yhteensä 43 prosenttia vastaajista oli asiasta samaa mieltä ja 42 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Ainoastaan kolmen prosentin mielestä vaaditut koulutuksen tuntimäärät eivät olleet lainkaan asianmukaiset.

Säännöllistä palautetta koulutukseen ja toimeksiantoihin liittyen vaatimusten täyttymisestä ei pidetty kovin tärkeänä. Vain joka neljäs vastaajista toivoi saavansa säännöllistä palautetta koulutukseen ja toimeksiantoihin liittyvien vaatimusten täyttymisestä. Jokseenkin tai täysin eri mieltä asiasta oli joka kolmas vastaaja.

Päätösten ymmärrettävyys ja löydettävyys ovat tärkeitä

Suuri osa kyselyyn vastanneista tilintarkastajista (75 prosenttia) kertoi tuntevansa ja seuraavansa tilintarkastuslautakunnan ratkaisukäytäntöä.

Vastaajista 70 prosentin mielestä tilintarkastuslautakunnan antamat seuraamukselliset päätökset tutkinta-asioista olivat helposti löydettävissä PRH:n verkkosivuilta. Joka kolmas vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä asiasta. Yhteensä 88 prosenttia vastaajista kertoi ottavansa tutkinta-asioissa tehdyt tulkinnat hyvästä tilintarkastustavasta huomioon tilintarkastustyössään.

Tilintarkastajien mielestä tilintarkastuslautakunnan antamien päätösten selkeyttä ja ymmärrettävyyttä voisi vielä parantaa. Vastaajista yhteensä 66 prosenttia oli samaa (12 prosenttia) tai jokseenkin samaa mieltä (54 prosenttia) tilintarkastuslautakunnan päätösten selkeydestä ja ymmärrettävyydestä. Jokseenkin tai täysin eri mieltä päätösten selkeydestä ja ymmärrettävyydestä oli vastaajista 34 prosenttia.

Tutkinta-asioihin liittyvissä väittämissä ei havaittu juurikaan eroja sillä perusteella, kuinka pitkään vastaaja oli toiminut tilintarkastusalalla.

Tilintarkistusvalvonnalta toivotaan ohjausta, nopeutta ja vuorovaikutusta

Tilintarkastusvalvonnalta toivottiin ohjeistusta ja neuvoja muun muassa standardien soveltamiseen. Yhteydenpitoa haluttiin kehittää ennen kaikkea lisäämällä henkilökohtaista yhteyttä tarkastajaan, jolta toivottiin myös ohjaavampaa asennetta.

Kokemus PRH:n viestintäkanavien hyödyllisyydestä vaihteli jonkin verran tilintarkastajaluokittain. Laaduntarkastuksen vuosiraportti ja PRH:n uutiskirje Ajankohtaista tilintarkastusvalvonnasta koettiin hyödyllisimmiksi viestintäkanaviksi.

Laaduntarkastuksessa käytetty tulosluokkajako jakoi mielipiteitä: puolet vastanneista oli sitä mieltä, että tulosluokkajako on toimiva, mutta puolet vastanneista taas oli sitä mieltä, että se ei ole. Osa vastaajista toivoi tulosluokkajakoa kehitettävän siten, että siihen lisättäisiin yksi tai useampi tulosluokka.

Vastaajista 78 prosentin mielestä uusintatarkastus välitoimena oli toimiva. Uusintatarkastusta haluttiin kuitenkin kehittää ohjaavampaan suuntaan ja nopeammaksi.

Avoimessa palautteessa oli kritiikkiä muun muassa koskien käsittelyaikojen pituutta, vuorovaikutuksen puutetta, dokumentointivaatimuksia erityisesti pienissä tilintarkastuskohteissa ja standardien skaalautuvuutta.

Yhteenveto – Kysely tilintarkastajille ja kyselyyn liittyvät haastattelut (pdf, 0,76 Mt)


Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 21.06.2021