Poikkeusaika luo dynamiikkaa

PRH:n pääjohtaja Antti Riivari PRH:n pääjohtaja Antti Riivari

Viime kuukausina on pääjohtaja Antti Riivarin mielestä otettu käyttöön uskomaton määrä erilaisia toimintatapojen uudistuksia ja vieläpä hämmästyttävällä nopeudella. PRH:n luvuissa näkyvät yritystoiminnan indikaattorit ovat korkealla, ja ilmassa on yritysten kannalta paljon myönteistä korona-ajasta huolimatta.

– Virasto ja pääosa asiakasyrityksistämme sekä yhteistyökumppaneistamme ovat selvinneet koronakriisistä erinomaisesti. Joillakin toimialoilla ajat ovat kuitenkin edelleen raskaita ja haastavia. Meille kriisin myönteisenä puolena näyttäytyy asiakkaiden aktivoituminen ja uusien mahdollisuuksien etsintä. Erityisesti digitalisaation eteenpäin vientiin tuli potkua. Se, mikä olisi ollut monelle aiemminkin mahdollista, toteutui pakon edessä.

Kaupparekisteriin on ilmoitettu uusia yrityksiä viime kuukausina enemmän kuin pitkään aikaan. Vahvaa kasvua osoittavat myös patentti- ja tavaramerkkihakemusten määrät.

– Suomen kokoisessa maassa sattuma voi näkyä haettujen patenttien määrässä. Eurooppapatenttien määrätkin osoittavat kuitenkin, ettei lamaantumisen merkkejä ole näkyvissä.

Digitaalisuus levittäytyy ja muuttaa toimintatapoja

Pitkän digitaalisen murroksen aikana on kyselty, koska se oikein iskee läpi. Nyt on Riivarin mielestä nähtävissä selkeä hyppäys digitaalisten palvelujen käyttöön ottamisessa. Paine myös PRH:n palveluiden jatkuvalle kehittämiselle on entistä kovempi.

– Työ ei tule ikinä valmiiksi. Nykyisten järjestelmien kehittäminen ei ole ainoa asia, jonka eteen pitää tehdä työtä. Hyvinkin palvelleita digijärjestelmiä, kuten patenttihakemusten käsittelyjärjestelmä, ollaan uudistamassa kokonaan.

Varmuus on uusi vaatimus

Suomen vahvat perusrekisterit ovat elinkeinoelämän tae. Jo pitkään on korostettu, että kaiken pitää olla helppoa ja nopeaa. Nyt mukana on myös varmuusvaatimus.

Eri tietolähteiden täytyy olla helposti esimerkiksi pankkien saatavilla. Järjestelmistä ei saa tehdä tarpeettoman raskaita, ja tarkistustapojen on oltava mahdollisimman automaattisia.

– Uusia paineita kohdistuu rekisteritietojen entistä tiukemmalle valvonnalle, josta rahanpesun torjuntatoimet ovat hyvä esimerkki. On väärin, että yrittäjän tai kansalaisen pitää olla jatkuvasti todistamassa omia tietojaan eri toimijoille. Oleellinen kysymys onkin, miten valvonta saadaan sellaiseksi, ettei se rankaise liikaa rehellisiä toimijoita, mutta on pätevä.

Merkittävänä tulevana haasteena Riivari mainitsee hallitusohjelmaan sisältyvän reaaliaikatalouden, jolla tuetaan yritysten siirtymistä taloushallinnon täydelliseen automatisointiin. Se edellyttää, että on yhteiset standardit ja että eri järjestelmät toimivat saumattomasti yhteen.

Hanke vauhdittuu PRH:n koordinoimana, kun EU:n elvytysrahastosta saadaan rahaa. Mukana ovat Verohallinto ja Valtiokonttori sekä yksityinen sektori. Tavoitteena on, että pienimmätkin yritykset pääsisivät helposti eroon manuaalisista prosesseista ilman suuria kustannuksia ja pystyisivät seuraamaan reaaliaikaista tilannettaan.

Erilainen ajattelutapa sujahti työntekoon

Etätyöhön siirtyminen onnistui Riivarin mielestä käsittämättömän helposti, vaikka tilanne reilu vuosi sitten tuli kaikille eteen nopeasti. Kasvaneista hakemusmääristä huolimatta PRH:n käsittelyajat ovat pääosin pysyneet normaaleina, ja työhyvinvointi näyttää parantuneen yleisen suunnan mukaisesti.

– Toiminta ei ole kärsinyt yksittäisiä ruuhkatilanteita lukuun ottamatta. Se, että käyntiasiakaspalvelumme on ollut suurimman osan korona-ajasta kiinni, on aiheuttanut toki osalle asiakkaista sopeutumiskitkaa. Sähköisistä palveluistamme olemme kuitenkin saaneet hyvää palautetta ja sama suunta on jatkunut.

Kansainvälinen yhteistyökin on toiminut etänä yllättävän hyvin. Kynnys osallistua kokouksiin on madaltunut. Aikaa ja rahaakin on säästynyt. Vain uusien kontaktien solmimismahdollisuudet ovat heikentyneet.

– Kun ennen mietittiin, mitä voi tehdä etänä, nyt pohditaan, mikä on tarpeen tehdä läsnä. Meillä monet tehtävät ovat etätyöksi sopivia yksilölajeja, mutta yhdessä tekemistäkin tarvitaan edelleen. Kehitystyö hankaloituu etänä, ja kyllä me tarvitsemme työyhteisössä myös aitoja sosiaalisia kontakteja, toteaa pääjohtaja.

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuva: Nina Kaverinen

Tulostettava versio
Viimeksi päivitetty 11.05.2021