Säätiöt ovat jokaisen toimintaa
Säätiöillä on valtava merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, toteaa Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu. Hänen mukaansa säätiöt toimivat nykyajan "henkisinä katedraaleina", jotka edistävät sivistystä ja hyvinvointia laajasti yhteiskunnassa.
Säätiöiden rooli ulottuu syvälle historiaan: ensimmäiset säätiöt perustettiin jo 1700-luvulla, jolloin Suomessa elettiin vielä köyhissä oloissa. Nykyään säätiöt rahoittavat monipuolisesti tiedettä, taidetta ja kansalaistoimintaa.
– Esimerkiksi Helen Schjerfbeckin arvoteos saatiin Suomeen yksityisen säätiön rahalla. Toinen ajankohtainen esimerkki on professuuri Venäjän turvallisuuspolitiikassa, minkä perustaminen Helsingin yliopistoon oli mahdollista useiden säätiöiden yhteistyön ansiosta, kertoo Liisa Suvikumpu.
Säätiöiden merkitys näkyy myös innovaatioissa. Startup-yhteisö Slush, joka on vienyt Suomen maailmankartalle, toimii säätiöpohjalta. Samoin ympäristönsuojelussa säätiöt ovat aktiivisia, kuten Itämerellä veneiden tyhjennysasemien rahoittamisessa.
Terveyden ja sivistyksen tukeminen keskeistä
Apurahasäätiöt rahoittavat yli puolella miljardilla eurolla vuosittain yhteistä hyvää. Noin 300 miljoonaa euroa menee tieteelle ja tutkimukselle. Kaikkein tärkein ja suurin säätiöraha menee lääke- ja terveystieteille, 100 miljoonaa euroa.
Paavo Nurmen nimeä kantava säätiö on konkreettinen esimerkki säätiöiden roolista terveyden edistämisessä. Se rahoittaa sydän- ja verisuonitautien tutkimusta, jonka tulokset hyödyttävät koko kansaa. Samoin liikunta elämäntapana, kuten trampoliinit ja pallot päiväkodeissa, on useiden säätiöiden lahjoitusten ansiota.
– Viimeisen 10 vuoden aikana julkinen rahoitus lääketieteelle on vähentynyt huolestuttavasti, joten on täysin asiallista sanoa, että yksityinen säätiöraha alkaa olla ratkaisevaa lääketieteen kehitykselle, toteaa Liisa Suvikumpu säätiöiden roolista yhteiskunnassa.
Säätiöt tukevat myös humanistisia tieteitä, joille rahoitus muuten on harvinaista. Vuosittain säätiöiltä jaetaan yli 40 miljoonaa euroa humanistisen tutkimuksen tukemiseen. Ilman tätä tukea monipuolinen ja sivistynyt tulevaisuuden rakentaminen olisi Suvikummun mukaan haastavaa.
Myös kulttuurin tukemisessa säätiöt ovat nousseet entistä tärkeämmiksi, kun julkinen rahoitus on vähentynyt. Suomalaiset säätiöt tukevat taiteen eri muotoja, kuten musiikkia ja esittävää taidetta. Esimerkiksi Amos Rex -taidemuseo on saavuttanut kansainvälistä menestystä yksityisen säätiömäisesti toimivan yhdistyksen tuella.
– Viime aikoina kulttuurileikkausuutiset ovat järkyttäneet. Onneksi meillä on aina ollut sivistyneitä, kauaskatseisia lahjoittajia Suomessa, jotka ovat ajatelleet, että ei vain tiede, vaan myös taide ja kulttuuri on sitä, mistä kuuluisa onnellisuus kansana syntyy.
Kansalaistoiminnan tukeminen edistää yhteisöllisyyttä
Säätiöt ovat vahvasti mukana kansalaisyhteiskunnan tukemisessa. Ne rahoittavat esimerkiksi vanhusten aamupuurotoimintaa, partiolaisten telttoja ja ekologisia matonpesupaikkoja. Nämä pieneltä tuntuvat hankkeet edistävät yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Samoin maanpuolustustoiminta ja muut yhdistysten järjestämät aktiviteetit saavat usein tukea säätiöiltä.
– Loppupeleissä kysymys on siitä, että osallistetaan jokaista kansalaista ja tehdään sitä, mikä on tärkeää henkiselle ja ruumiilliselle hyvinvoinnille. Myös monimuotoisuutta tarvitaan. Ei ole sattumaa, että säätiöt ovat aina olleet siellä, missä ihmisetkin. Siinä on jotakin, joka vain toimii.
Vaikka säätiöistä – kuten kaikesta ihmisen toimintaan liittyvästä – nousee ajoittain esiin väärinkäytöksiä, Suvikummun mukaan säätiötoiminta on läpinäkyvää ja viranomaisvalvonta pitää huolen siitä, että toiminta noudattaa säätiölakia ja sääntöjä. PRH seuraa säätiöiden toimintaa tiiviisti ja varmistaa, että säätiöiden varoja käytetään asianmukaisesti.
PRH:n rooli säätiötoiminnassa
Suomessa on noin 2 700 säätiötä, joiden omaisuus on yhteensä yli 20 miljardia euroa. PRH:n tehtävänä on valvoa, että säätiöiden toiminnassa noudatetaan säätiölakia ja säätiön sääntöjä.
Valvonta on säätiöihin kohdistuvaa jälkikäteistä laillisuusvalvontaa.
Yksi esimerkki säätiöiden kannalta merkittävästä PRH:n valvontatoimesta on tuore korkeimman oikeuden ratkaisu, jonka mukaan säätiön varoja ei voi käyttää hallituksen jäsenten oikeudenkäyntikuluihin. Lue lisää KKO:n ratkaisusta.
PRH ylläpitää myös säätiörekisteriä. Tietoja säätiöistä, kuten säätiön rekisteriotteen, säännöt ja tilinpäätöksen saa PRH:n Virre-tietopalvelusta.
Teksti: Sari Salmela