Aineettomia tarinoita -blogi

Metaversumi & aineettomat oikeudet (IPR)

Metaversumit eli interaktiiviset virtuaaliset ympäristöt, kuten erilaiset VR- ja AR-teknologiat, sosiaalisen median sovellukset ja pelimaailmat, tarjoavat yrityksille uusia mahdollisuuksia teknologisten innovaatioiden kehittämiseen. Brändeille ne tarjoavat uusia tapoja tuotteiden ja palveluiden hyödyntämiseen sekä lisensointiin. Toisaalta virtuaalisten ympäristöjen myötä syntyy myös uusia väyliä ja välineitä laittomaan kopioimiseen ja immateriaalioikeuksien rikkomuksiin, kuten viime vuosien NFT-buumin aikana on nähty.

Myös virtuaalisissa ympäristöissä IP-oikeudet – erityisesti tekijänoikeus, tavaramerkit, mallioikeus ja patentit – ovat työkaluja, joiden tarkoitus on antaa mahdollisuuksia päättää siitä, kuka ja millä tavalla voi hyödyntää omaa luomistyötä tai tuotekehitystä.

Samalla IP-oikeudet mahdollistavat brändin puolustamisen ja tarjoavat tehokkaan välineen poistaa markkinoilta brändin arvoa asiakkaiden silmissä heikentävät huonolaatuiset laittomat kopiot.
Tavaramerkin ymmärretään yleensä tarkoittavan nimen tai logon rekisteröintiä, ja mallisuojan fyysisten muotoiluesineiden rekisteröintiä. Kuitenkin molemmat suojamuodot tarjoavat paljon laajempia mahdollisuuksia suojata erilaisia, myös digitaalisia, tuotteita ja ympäristöjä, kuten käyttöliittymiä, lyhyitä animaatioita ja ääniä.

Ohjelmistoja taas suojaa lähtökohtaisesti tekijänoikeus. Pelkästään tietokoneohjelmaa ei voi patentoida, ja keksinnöltä vaaditaan riittävä tekninen vaikutus. Nyrkkisäännön mukaan ohjelmisto voidaan kuitenkin patentoida, kun se toteuttaa patentoitavissa olevan menetelmän. Virtuaalisiin ympäristöihin liittyvien patenttien määrä onkin kasvussa.Avautuu uuteen välilehteen

Virtuaalisuuden haasteita

Virtuaalisiin ympäristöihin liittyvien aineettomien oikeuksien suojaamisessa on omia erityispiirteitä ja haasteita. Aineettomiin oikeuksiin liittyvä lainsäädäntö, toisin kuin itse virtuaaliset ympäristöt, on kansallista, ja lainsäädäntö on vasta mukautumassa vastaamaan digitaalisoituvan maailman tarpeita. Tästä syystä mm. tavaramerkkien luokitusjärjestelmän harvat digitaalisille tuotteille ja palveluille relevantit luokat, kuten luokat 9 ja 35, ovat ruuhkautuneet ja kilpailtuja. Toisaalta ainoastaan digitalisessa muodossa oleva muotoilu on nauttinut heikompaa suojaa kuin fyysisten esineiden muotoilu, tosin tähän on jo EU-tasolla tulossa korjauksia.

Kun tarkastellaan sellaisen teknologian patentointia, joka mahdollistaa virtuaalimaailmojen olemassaolon (erityisesti front end eli erilaiset laitteet, joilla virtuaalimaailmoja käytetään), on se jo tuttua kenttää patentoinnin ammattilaisille. Kuitenkin ohjelmistojen ja sovelluksien osalta eri mailla ja alueilla on omia tulkintojaan siitä, mikä muodostaa patentoinnin mahdollistavan 'teknisen vaikutuksen” ja onko tuote siten patentoitavissa.

Metaversumien globaali ja hajautettu luonne tekee IP-oikeuksien valvonnasta ja suojaamisesta haasteellista kaikkien suojamuotojen osalta.

Sopimukset ovat avainasemassa IP-oikeuksien suojaamisessa virtuaalisissa ympäristöissä. Sisällöntuottajien on kiinnitettävä huomiota alustojen käyttäjäsopimuksiin varmistaakseen oikeutensa alustoille lataamansa tai alustoilla luomaansa sisältöön. Toisaalta alustoja kehittävien yritysten on varmistettava, etteivät käyttäjäsopimukset ole ristiriidassa kansallisten lainsäädäntöjen kanssa.
Näistä syistä on tärkeää, että yritykset harkitsevat tarkkaan IP-strategiansa ja pyrkivät luomaan globaalin lähestymistavan IP-oikeuksiensa suojaamiseksi ja valvomiseksi tällä uudella teknologisella alueella.

PRH, Business Finland ja Nokia järjestävät yhteistyössä Metaverse In Action - IPR- ja standardointitapahtuman 20.5.2024, jossa voit kuulla aiheesta lisää.Avautuu uuteen välilehteen

Jani Joen­nie­mi
SME Network Ad­vi­sor, PRH & EUI­PO
Tel: +358 50 4714016
jani.joen­nie­mi@ext.eui­po.eu­ro­pa.eu
www.eui­po.eu­ro­pa.eu‍